Lentoliikennestrategiassa tutkitaan eri osapuolten rooleja lentoliikenteen palvelujen järjestämisessä.
Valtio on pyrkinyt tähän asti pitämään rahoitusroolinsa pienenä. Ajatuksena on, että lentoasemaverkoston ylläpidon maksavat asiakkaat ja lentoliikennepalvelut tuotetaan markkinaehtoisesti.
”Meillä on ollut johdonmukainen politiikka, että pyrimme välttämään yhteiskunnan rahojen laittamista lentoliikenteeseen”, hallitusneuvos Mikael Nyberg liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.
”Aika hyvin on onnistuttu.”
Suomen valtio tukee lentoliikennepalveluita vuosittain miljoonalla eurolla. Ostopalveluina ostetaan vuoroja Savonlinnaan ja Varkauteen. Kunnat maksavat puolet yhteishankinnasta.
Lisäksi valtio käyttää lentoasemien infrastruktuuriin miljoona euroa vuodessa. Valtionapua saavat Mikkelin ja Seinäjoen lentokentät, jotka eivät ole Finavian 25 kentän verkostossa.
”Ei paljon mitään. Tuemme joukkoliikennettä budjetissa sadalla miljoonalla, liikenneverkkoon laitetaan noin 1,5 miljardia euroa”, Nyberg vertaa.
Lentoyhtiöitä tukevat Suomessa myös Finavia, kunnat ja yksityiset yritykset. Finavia antaa yhtiöille alennusta lentoasemamaksuista kolme ensimmäistä vuotta, jos reitti on uusi.
Suomessakin lentoyhtiöt ovat oppineet vaatimaan maakunnilta tukea uusien reittien avaamiseksi.
Jotkin kunnat ostavat lentolippuja, toiset antavat markkinointitukea. Mukana voivat olla myös elinkeinoyhtiöt ja yksityiset yhtiöt.
Suomessa alueet houkuttelevat lentoyhtiöitä, mutta niistä ei kilpailla yhtä paljon kuin muualla Euroopassa. Yksi syy voi Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Tommi Rasilan mukaan olla siinä, että lentoasemat ovat Finavian omistuksessa.
”Esimerkiksi Ranskan Toulousessa lentokenttää omistavat muun muassa paikallinen kauppakamari ja kaupunkiseutu. Yksittäisen lennon ei tarvitse olla kannattava, jos se tuo turisteja alueelle.”
Strategia valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä.
PAULA TAIPALE