Erityisasiantuntija Suvi Karirinne pitelee käsissään pienikokoista sylinteriakkua. Kuva: Johannes Tervo
Kiinteistöakku: Riippumatonta tietoa säästöistä ja turvallisuudesta
Uusi tutkimushanke tarjoaa riippumatonta tietoa akkuteknologian hyödyistä, riskeistä ja energian varastoinnista.Tilaajalle
Kiinteistöakkujen modulit ovat tyypillisesti kulmikkaita, jotta akkukokonaisuus saadaan mahdollisimman kompaktiksi. Kuva: Johannes TervoKiinteistöihin sijoitettavat akut ovat herättäneet kuluttajien kiinnostuksen. Taustalla ovat tuulivoiman vaikutus pörssisähkön suureen hintavaihteluun ja tarve hyödyntää kiinteistön aurinkopaneelien ylituotantoa kalliin sähkön aikana.
Kiinteistöihin soveltuvien akkujen käyttöönottoa suomalaisissa kotitalouksissa ja kiinteistöissä halutaan nyt edistää Kiinteistöakku 2030 -hankkeella.
Tavoitteena on tuottaa avointa, kaupallisista toimijoista riippumatonta ja kokonaisvaltaista tietoa akkujen hyötylaskelmista turvallisiin toteutuksiin asti.
Viiden ammattikorkeakoulun yhteishanketta koordinoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu (Seamk).
Hankkeen projektipäällikkö, erityisasiantuntija Suvi Karirinne Seamkista sanoo, että ryhmä keskittyy maksimissaan 20 kilowattitunnin akustoihin. Ne ovat käyttökelpoisimpia kerrostaloon tai pieneen yritykseen.
Tähtäimessä on kotitalouksien energiaomavaraisuus ja kestävä energiajärjestelmä.
”Yhdistämällä teknologian kehityksen, kansainvälisen vertailun ja käytännön pilotoinnin luomme ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä kuluttajia että yrityksiä. Tavoitteemme on, että kiinteistöakut tulevat osaksi arkea ja tukevat Suomen siirtymää kohti hiilineutraalia tulevaisuutta", Karirinne kertoo.
Käytännössä akustot tuovat turvaa sähkönjakelun häiriötiloihin, jos vaikkapa sähköt katkeavat verkosta.
”Järjestelmä toimii, ja sähköä on saatavilla jakelun ollessa poikki”, Karirinne sanoo.
Toinen asia on tuulivoimasta aiheutuvan pörssisähkön hintavaihtelu omassa kulutuksessa.
”Hintavaihtelu on Suomessa ollut kovaa. Akustolla on iso rooli vaihtelua tasoittavana tekijänä, kun sähköä varastoidaan sen ollessa halpaa. Yleinen ennuste on, että sähkön hinta tulee jatkossa nousemaan nykytasosta.”
Akkuvirtaa voidaan käyttää omaan toimintaan tai sitä myydään pois reservimarkkinaan, joka varmistaa sähköverkon tuotannon ja kulutuksen pysyvän tasapainossa.
”Reservimarkkina on ollut kuuma aihe, koska siitä saatu korvaus ei jatkossa todennäköisesti olekaan niin suuri kuin mihin on totuttu.”
Esimerkiksi 12 kilowattitunnin akku saattoi tuottaa reservimarkkinoilla vuonna 2024 Aurinkoenergiakeskuksen arvion mukaan vajaat kolme tuhatta euroa vuodessa.
Suvi Karirinne ja Heikki Järvi hyödyntävät hankkeessa Seamkin laboratoriotekniikkaa. Kuva: Johannes TervoAkusto voi Karirinteen mukaan antaa suojaa uudelta tehomaksulta, joka tullee voimaan ensi vuonna. Ehdotus sen määräytymisestä kuukauden korkeimman tehovartin mukaan on ollut lausuntokierroksella.
”Se on ollut aika huolestuttavaa, koska viime tietojen mukaan uudistusto koskee kaikkia alle 63 ampeerin sulakekokoja. Varttimarkkinadataa ei vielä ole, joten maksun vaikutusta laskun suuruuteen ei voi arvioida. Vaikutus voi olla suurikin.”
Oma tutkimusosansa on kiinteistöakun käytön turvallisuus. Akkujen teknologiset riskit, sijoitus ja asennus tulee selvittää.
”Nämä korostuvat varsinkin maatalousrakennuksissa palovaaran kohdalla. Hankkeessa tehdään turvallisuusohjeistukset asennuksesta ja sijoittelusta.”
Sijoitus suhteessa maatilojen muihin rakennuksiin on ratkaisevaa, aivan kuten nykyisissä lämpökeskuksissa. Kuntien käytännöt poikkeavat tässä toisistaan.
”Uuden teknologian kanssa täytyy käydä vuoropuhelua pelastusviranomaisten ja rakennusvalvontojen kanssa, koska linjaa ei vielä ole lupaympäristölle.”
Karirinne haluaa saada aikaan simulointiympäristön, jossa kuluttaja voi itse laskea investointia suhteessa omaan sähkönkulutukseensa.
”Näin voi saada selville, mikä olisi optimaalisin akuston koko ja mikä on sen takaisinmaksuaika.”
Yksi kilowattitunti maksaa tällä hetkellä noin 700 euroa. Akustoissa litium-rauta-fosfaatti-teknologia on toimivin, koska sillä on paras syklin kesto kiinteistökäyttöä varten.
”Kiinteistöakkujen elinkaari 15–20 vuotta, vaikka takuu on 10 vuotta”, sanoo lehtori Heikki Järvi.
Lopulta hankkeessa rakennetaan kotiakusto ohjeistusta asennusta ja turvallisuutta varten. Tavoitteena on saada avointa, oikeaa dataa siitä, mikä on oikeasti investoinnin takaisinmaksuaika.
Hankkeen tulokset ja pilottiratkaisut jalkautetaan Road Show -henkisesti maakuntien amk-kaupunkeihin.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun kumppanit ovat Vaasa, Kaakkois-Suomi, Turku ja Centria Kouvolassa.
Heinäkuulle 2027 kestävän hankkeen kokonaisbudjetti on 891 645 euroa. Hanketta rahoittavat ammattikorkeakoulujen lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
