
Vuonna 2020 alkanut koronapandemia ja sen myötä helpottuneet etätyökäytännöt saivat suomalaiset sankoin joukoin toteuttamaan haaveensa ja vetäytymään kasvukeskuksista maaseudun mökeilleen. Moni huomasi viihtyvänsä maaseudun rauhassa niin hyvin, että heille heräsi houkutus tehdä järjestelystään pysyvä: kun työ ei riipu paikasta, sitä voi tehdä yhtä hyvin kaukana ruuhkista ja ihmisjoukoista. Osalla pysyvää muutosta harkitsevista on kuitenkin tullut byrokratian seinä vastaan: vapaa-ajan asuntoa ei ole saanutkaan muuttaa vakituiseksi asunnoksi.
Monessa kunnassa kielteistä suhtautumista on perusteltu sillä, että palveluiden tuottaminen syrjäisille alueille aiheuttaa kunnalle lisäkustannuksia.
Monen kohdalla tilanne helpottuu, kun nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki korvataan uudella rakentamislailla ensi vuoden alusta. Uuden lain myötä kunta ei voi enää kaavan perusteella estää vakituista asumista alun perin vapaa-ajan asunnoksi rakennetussa talossa, jos sillä voidaan tukea rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä. Käytännössä peruste tarkoittanee sitä, että kokonaan uuden rakennuksen rakentamisen sijaan voidaan hyödyntää olemassa olevaa rakennusta, kunhan se remontoidaan vastaamaan vakituiselle asuinrakennukselle asetettuja vaatimuksia esimerkiksi lämmöneristyksen osalta. (MT 8.5.)
Ylimitoitettujen remonttien sijaan katse kannattaa ennemmin suunnata tyhjillään oleviin kiinteistöihin.
Varsinkin monessa muuttotappiokunnassa uusiin asukkaisiin kannattaa suhtautua myönteisesti sen sijaan, että heidät nähtäisiin vain palveluiden kuluttajina ja rahanmenona. Vapaa-ajan asunnoista remontoituihin asumuksiinsa pysyvästi muuttavat etätyöläiset paitsi kuluttavat palveluita myös parantavat mahdollisuuksia niiden tarjoamiseen: mitä enemmän kunnassa on väkeä myös loma-aikojen ulkopuolella, sitä enemmän on myös kysyntää kaupallisille palveluille.
Toki nykyistä vapaammassa rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisessakin kannattaa pitää järki kädessä: hataran kesäkäyttöön rakennetun mökin muuttaminen talviasuttavaksi ei aina ole järkevää, vaikka elo lomilta tutuissa maisemissa houkuttaisikin. Ylimitoitettujen remonttien sijaan katse kannattaa ennemmin suunnata maaseudun tyhjillään oleviin asuinkiinteistöihin. On varmasti edullisempaa remontoida asuinkäyttöön rakennus, joka on alun perinkin vakituiseen asumiseen tarkoitettu sen sijaan, että vapaa-ajan asuntoa ehdoin tahdoin tilkitään ja vuorataan talviasuttavaksi. Siinä kiertotalous ja kierrätys toteutuu kaikkein viisaimmin.