Viranomaisen epäilys: Suomessa jyrsijämyrkkyjä käytetään rajoitusten vastaisesti
Suomalaisissa petoeläimissä on jyrsijämyrkkyjä useammin kuin Keski-Euroopassa tai Espanjassa.
Yksityiset ihmiset saavat torjua hiiriä sisätiloissa ja rottia rakennuksissa ja niiden välittömässä läheisyydessä. Myrkkysyötit tulee aina olla lukituissa syöttilaatikoissa. Tämän hiiren päivät päättyivät perinteiseen loukkuun. Kuva: Riitta MustonenSuomessa tehdyssä tutkimuksessa lähes 90 prosenttia jyrsijöistä tai niiden raatoja syövistä eläimistä oli altistunut jyrsijämyrkkyjen sisältämille tehoaineille.
Viranomaiset eivät osaa vastata mistä myrkkylöydösten paljous johtuu. "Tutkimustulos oli meille yllätys", sanoo ylitarkastaja Sanna Koivisto Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes).
Koiviston mukaan jyrsijämyrkkyjen löytyminen herättää epäilyksen, noudatetaanko jyrsijämyrkyille asetettuja rajoituksia tai ovatko nykyiset rajoitukset riittäviä.
"Muissa Pohjoismaissa jyrsijämyrkkyjen kuluttajakäyttöä rajoitetaan enemmän kuin meillä. Esimerkiksi Tanskassa viranomaiset hoitavat rottien torjunnan."
Myrkkyjen tehoaineita löytyi suhteessa enemmän suomalaiseläimistä kuin lajiserkuistaan Keski-Euroopassa ja Espanjassa.
Tukes on yhdessä Turun yliopiston, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen kanssa tutkinut jyrsijämyrkkyjä 136 nisäkkäästä ja linnusta. 119 näytteestä löydettiin joko yhtä tai useampaa jyrsijämyrkyissä käytettävää tehoainetta.
Suomessa suurimmassa osassa tutkituista nisäkkäistä ja linnuista havaitut jyrsijämyrkkypitoisuudet olivat pieniä. 12,5 prosentissa tutkituista eläimistä pitoisuudet olivat kuitenkin niin suuria, että jyrsijämyrkyt ovat mahdollisesti vaikuttaneet haitallisesti eläimiin.
Jyrsijämyrkyt vaikuttavat viiveellä. Jyrsijät kuolevat vasta noin viikon kuluttua siitä, kun ne ovat syöneet tappavan annoksen. Ne voivat aluksi liikkua normaalisti ja olla petojen saalistettavissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat