Tutkimuksen mukaan Australian maastopalot kasvattivat Etelämantereen yllä olevaa otsonikerroksen aukkoa
Tulipalot olivat erityisen tuhoisia Australian eläimille ja ekosysteemeille.
Australiassa raivonneet historiallisen suuret maastopalot ovat kasvattaneet Etelämantereen ylle joka kevät avautuvaa otsonikerroksen aukkoa. Kuvassa aukot vuosina 1979 (vas.) ja 2009. LEHTIKUVA/AFP.Australiassa raivonneet historiallisen suuret maastopalot ovat kasvattaneet Etelämantereen ylle joka kevät avautuvaa otsonikerroksen aukkoa 10 prosentilla, tutkijat sanovat. Nature-lehdessä artikkelin julkaisseet yhdysvaltalais- ja kiinalaistutkijat havaitsivat maastopalojen savun aiheuttaman kemiallisen reaktion, joka kiihdyttää otsonikatoa.
Australian vuosien 2019–2020 kuuman kesän ja kuivuuden seurauksena syttyneet maastopalot tuhosivat valtavat määrät eukalyptusmetsiä ja tukahduttivat Sydneytä ja monia muita kaupunkeja sankoilla savupilvillä kuukausien ajan. Tulipalot olivat erityisen tuhoisia Australian eläimille ja ekosysteemeille.
Tutkijoiden mukaan palojen päästämistä savupilvistä syntynyt reaktio nakersi otsonikerroksen aukkoa yhteensä yli kaksi miljoonaa neliökilometriä suuremmaksi kuin edeltäneenä vuonna.
”Nämä kemialliset reaktiot tapahtuvat juuri sen alueen reunalla, jossa otsonikerroksen aukko syntyy. Nämä hiukkaset antavat ilmiölle pienen lisäpotkun”, kertoo AFP:lle Massachusettsin teknillisen korkeakoulun MIT:n professori Susan Solomon, joka johti tutkimusta.
Tutkimus herättää huolta siitä, että yleistyvät maastopalot voivat hidastaa ilmakehän otsonikerroksen elpymistä.
Otsonikerros on ilmakehän osa, joka on korvaamattoman tärkeä kaikelle elämälle planeetalla, sillä se suojaa maanpintaa haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. Aukko otsonikerroksessa ei ole luonnollista alkuperää oleva ilmiö, vaan se syntyi alun perin ihmisen ilmakehään päästämistä saasteista.
Suurin syypää olivat CFC-yhdisteet eli freonit, joita päästivät ilmakehään aikoinaan muun muassa vanhanaikaiset jääkaapit. Vuonna 1987 saatiin kuitenkin solmittua 195 maan ratifioima Montrealin pöytäkirja, joka leikkasi rajusti näiden otsonikerrosta vaurioittavien yhdisteiden valmistusta ja käyttöä.
Sopimuksen allekirjoittamista seuranneina vuosikymmeninä otsonikerros on päässyt elpymään, ja ennusteiden mukaan se paranee täysin vuoteen 2060 mennessä. Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos voi kuitenkin hidastaa tätä prosessia.
”Uskomme, että maastopalot muuttuvat yhä yleisemmiksi ja voimakkaammiksi. Otsonikerros paranee ennen pitkää, mutta on hyvin mahdollista, että maastopalot hidastavat sitä”, Solomon sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
