”Antibiooteille kestävät bakteerikannat ovat todellinen uhka”, sanoo Helsingin yliopiston professori Satu Pyörälä.
Suomalaisilla kotieläintiloilla käytetään Ruotsin, Norjan ja Islannin ohella vähiten antibiootteja.
”Pohjoismaat ovat tässä suhteessa omalla malliluokallaan. Meillä ei käytetä antibiootteja lainkaan ennaltaehkäisevästi, eikä rutiininomaiseen tautien hoitoonkaan niitä juuri käytetä.”
Erot EU-maidenkin kesken ovat huomattavia.
”Meillä ollaan vain sikatiloilla vaarassa ajautua huonompaan suuntaan, kun yrityskoko suurenee”, Pyörälä varoittaa.
Hän on maitohygienian ja lypsykarjan terveydenhuollon professori ja kuuluu EU:n lääkearviointiviraston Emean asiantuntijaryhmään, joka seuraa jatkuvasti eläinten lääkitystä eri EU-maissa.
Osassa EU-maista eläinten lääkitseminen tiloilla on edelleen vapaampaa, ja antibiootteja voidaan muun muassa mainostaa viljelijöille.
Pyörälä pitää kuitenkin hyvänä sitä, että lähes kaikki EU-maat ovat mukana yhteisessä eläinlääkkeiden seurannassa. Tilanne on tältä osin kohentunut parin vuoden aikana.
Tuotantoeläinten lisäksi hän haluaisi seurattavan tarkasti myös lemmikkien lääkitystä.
”Niiden kanssa pitää olla meilläkin valppaina. Lemmikeille käytetään hyvin yleisesti ihmisillä käytössä olevia antibiootteja ja ihmiset ovat eläinten kanssa läheisessä tekemisessä.”
”Ensin tutkitaan, sitten vasta lääkitään”, kuvaa antibioottien käyttöä MTK:n asiantuntija Leena Suojala.
Hän katsoo, että kansainvälisesti suhteutettuna paras tilanne antibioottien suhteen on broileritiloilla. ”Pystymme siinä päihittämään jopa Ruotsin”, hän kehuu.
Suojala lisää Suomen vahvuuksiin maitonäytteiden analysoinnin, jossa käytössä on maailman nopein menetelmä utaretulehdusbakteerien havaitsemiseksi.
Suojala myöntää Pyörälän havainnon sianlihan tuotannon muita heikommasta tilanteesta. Pienessä maassa yhdenkin eläinlääkärin toimintatavoilla voi hänen mukaansa olla merkitystä, kun eläinmäärät kasvavat ja keskittyvät alueellisesti.
Koska ruoka liikkuu yli rajojen, maatalouden ja erityisesti eläinlääkinnän rooli on keskeinen siinä, etteivät antibiooteille kestävät bakteerit saa entistä pahempaa vauhtia, todetaan viime viikolla ilmestyneessä kansainvälisessä The Lancet -julkaisussa.
Siinä suositetaan muuta maailmaa yhtymään EU:n kieltoon käyttää antibiootteja edistämään eläinten kasvua. Tämän lisäksi tulisi kieltää ”rutiininomainen ennaltaehkäisevä käyttö”.
Viime mainitun määrittelystä tulisi sopia kansainvälisten järjestöjen ja niihin kuuluvien maiden kesken.
Artikkelissa korostetaan, että antibiootteja tarvitaan tulevaisuudessakin niin ihmisten kuin eläinten sairauksien hoitoon, siksi niiden teho pitää pystyä säilyttämään.
Vuosittain maailmassa valmistetaan 100 000–200 000 tonnia antibiootteja, joista suurin osa päätyy eläinten lääkitsemiseen sekä maa- ja puutarhatuotantoon.
Ruuantuotannossa on lisäksi käytössä monia antibiootteja, joita ei käytetä ihmisille.
Tuoreimmat tutkimukset osoittavat artikkelin mukaan todeksi pitkään epäillyn väitteen siitä, että vastustuskykyiset geenit siirtyvät eläinperäisestä ravinnosta ihmisiin, joskin aiheesta tarvitaan edelleen tutkimusta.
KAIJALEENA RUNSTEN