Hämeessä ja Satakunnassa on arveltu asuneen saamelaisia vielä 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina. Saamelaisten vaikutus näkyy alueen nimistössä.
Nimien säilymisestä voi päätellä, että laajeneva suomalaisväestö ja vetäytyvä saamelaisväestö olivat tekemisissä keskenään.
Saamen pitkää merkitsevä sana on tallentunut Uudenkaupungin Kukaisten kylän nimeen. Kylän paikalla oli ennen pitkänomainen saari. Järvennimet Kukkia Pälkäneellä sekä Iso-Kukkanen Nastolassa liittyvät samaan sanaan, vaikka kansanetymologi kytkisi ne pikemminkin kukkiin.
Köyliön nimi on yhdistetty saamen kaarta tarkoittavaan sanaan. Selitys jäisi ehkä spekulaation tasolle, ellei Hämeestä löytyisi kahta vahvasti mutkittelevaa Köyliönjokea.
Espoon Nuuksio on eteläisen Suomen saamelaisperäisiksi tulkituista nimistä tutuimpia. Laulujoutsenta tarkoittava nimi on annettu alun perin Nuuksion Pitkäjärvelle.
Kielentutkija Ante Aikio on löytänyt eteläisestä Suomesta vanhojen saamelaisiksi tulkittujen nimien lisäksi paljon muita saamelaisnimiä. Näistä monet liittyvät peuroihin.
Aikio yhdistää Askaisten Livonsaaren peuran tai poron makuupaikkaa tarkoittavaan sanaan. Tyrvään Moitusmaa sisältäisi talvista peuranpyyntiä merkitsevän sanan, Kullaan Palusjärvi puolestaan peuran elinpiiriä kuvaavan sanan bálggus.
TOPI LINJAMA