Seinäjoen koulutuskuntayhtymä etsii yrittäjää tai yritystä, joka ryhtyisi pyörittämään Ilmajoen opetusmaatilaa. Tilalla harjoittelevat sekä ammattikoulun että ammattikorkeakoulun opiskelijat.
Kuntayhtymä tarjoaa vuokralle 147 hehtaaria peltoa Ilmajoen keskustassa ja haluaa myydä yrittäjälle maatalousrakennukset sekä irtaimen omaisuuden. Yrittäjä saisi käyttöönsä opiskelijoiden työpanoksen. Tavoitteena on pitkäaikainen, esimerkiksi 20 vuoden vuokrasopimus.
Tilalla on tällä hetkellä 35 lypsylehmää ja parikymmentä emakkoa sikalassa.
Yrittäjä tai yritys olisi myös oikeutettu koulutuskorvaukseen. Kuntayhtymässä toivotaan, että halukas ostaja löytyisi vielä tämän vuoden aikana.
”Tukioikeudet siirtyisivät yrittäjälle mutta opetusmaatila säilyisi kokonaisuutena”, kertoo koulutuskuntayhtymän johtaja Reija Lepola.
Kuntayhtymä haluaa, että yrittäjä investoi tilalle uuden robottinavetan.
”Sellainen tarvitaan joka tapauksessa, sekä nykyaikaisen oppimisympäristön että tutkimuksen tekemisen kannalta.”
Lepola kertoo, että yrittäjävetoiseen tilanpitoon päädyttiin sen vuoksi, että koulutukseen kohdistuu mittavia säästöpaineita. Koulujen on pakko etsiä keinoja, joilla opetuksessa voidaan säästää rahaa.
Samanlaisia ratkaisuja on tehty muillakin koulutiloilla. Esimerkiksi Loimaalla Varsinais-Suomessa Tuomas Levomäki on perheineen viljellyt vuodesta 2005 ammatti- ja aikuisopiston sikatilaa. Hänellä on erittäin positiivinen kokemus yhteistyöstä.
Sitä oli tosin harjoitettu jo pitkään, sillä hänen sukutilansa on ollut jo 1950-luvulta lähtien harjoittelutilana. Opiskelijoiden kanssa työskentely on siten tullut vuosikymmenien mittaan tutuksi.
”Mielestäni tämä on ollut win-win-tilanne, joka on hyödyttänyt molempia osapuolia.”
Koulutilan viljelijän on varauduttava jatkuvaan yhteydenpitoon koulun ja sen hallinnon kanssa.
”Ja yrittäjän pitää muistaa, että opiskelijoiden joukko on varsin kirjavaa. Monenlaisia tilanteita tulee vastaan”, hän toteaa.
Hanna Lensu