Maaseudulta muuttaa pois etenkin nuoria naisia, mikä vääristää maaseudun sukupuolijakaumaa ja vähentää syntyvyyttä. Ongelma koskettaa erityisesti syrjäistä maaseutua.
”Suomessa on joitakin harvaan asuttuja alueita, joissa asuu kuusi naista kymmentä miestä kohden”, Petra Stenfors työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.
Toisaalta naiset muuttavat miehiä useammin maaseudulle, mutta paluumuutto ei riitä tasaamaan sukupuolten välistä eroa.
Syyt maaseudun ukkoutumiseen ovat liittyneet muun muassa palveluiden katoamiseen. Julkiset palvelut eivät enää tarjoa maaseudun naisille entiseen tapaan töitä. Naiset myös käyttävät palveluja usein miehiä enemmän.
Naisten työttömyys on maaseudulla suurempi kuin kaupungeissa. Muuten Stenfors arvioi, että tasa-arvotilanne on samankaltainen maaseudulla ja kaupungissa.
Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa on pyritty kiinnittämään huomiota erityisesti naisten työllistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen.
Puheet miesten syrjäytymisestä pätevät myös maaseudulla.
Kokonaisohjelman mukaan maaseudun perheettömiin, yksin tai vanhempien luona asuviin miehiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, etteivät he syrjäytyisi.
Stenfors oli mukana Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän naisteemaryhmässä, jonka toiminta päättyi vuonna 2007.
Sen jälkeen tuoretta tutkimustietoa maaseudun naisista tai miehistä on ollut vähän.
”Sukupuolinäkökulma pitäisi saada paremmin tutkimukseen”, Stenfors toivoo.
Hän kaipaa tutkittua tietoa esimerkiksi siitä, miten työpaikkojen rakennemuutos koskettaa eri sukupuolia.
EMILIA LAVONEN