• Median murroksissa katoaa ammattikuntia

    Media- ja painokonsernin henkilöstölehdet 50 vuoden takaa kertovat toimialan muutoksesta. Kokonainen aikaikkuna avautui MT:n toimittajalle.
    Tilaajalle
    Turun Sanomien vanhat henkilöstölehdet avasivat kirjoittajalle aikaikkunan lehtimaailmaan, joka puolessa vuosisadassa on kokenut monta muutosta ja murrosta.
    Turun Sanomien vanhat henkilöstölehdet avasivat kirjoittajalle aikaikkunan lehtimaailmaan, joka puolessa vuosisadassa on kokenut monta muutosta ja murrosta. Kuva: Kimmo Lundén
    Uutiset|Historia ja perinne
    12.2.202517:51
    Kolumni
    Kimmo Lundén

    Käsinlatomon faktori, reikänauhalävistäjä, ilmoituslatoja, litografi, sitomotyöntekijä, oikolukija, postittaja, purkaja, rotaatioapulainen, paperinleikkaaja...

    Media- ja kirjapainoalalta poistuneita ammatteja, ammattikuntia ja työvaiheita on kymmeniä.

    Verkkoa online-uutisineen ja some-alustoineen ei osattu edes ajatella 1970-luvulla, kun rotaatio- ja offset-painokonetekniikat vasta kehittyivät. Tietokoneet ja tekstinkäsittely muuttivat työnkulkua toimituksissa.

    Kummitätini teki 38 vuoden uran konttoristina Turun Sanomilla. Hän oli säästänyt pinon lehtitalon henkilöstölehtiä 1970-luvun alusta. Ne avasivat minulle aikaikkunan – muistojakin – lehtimaailmaan, joka puolessa vuosisadassa on kokenut monta muutosta ja murrosta.

    Painotekniikkaa joskus silloin ennen.
    Painotekniikkaa joskus silloin ennen. Kuva: Kimmo Lundén

    Kummitätini ei enää ole kertomassa sen ajan työelämästä lehtitalossa. Vanha henkilöstölehti OmaTSanomat avaa kuvin ja kertomuksin aikaa puolen vuosisadan takaa.

    Kuva ensimmäisestä tietokoneesta, kuvaus tietokoneohjattuun sivujen taittoon siirtymisestä ja sen eduista verrattuna käsinladontaan ja painolevyn valamisineen. Iloisia perhetapahtumia, merkkivuosia, ennätyshaukia ja työpaikkaliikuntaa.

    Parin kuukauden välein kootussa henkilöstölehdessä oli kussakin pitkä rivi nimityksiä eri tehtäviin niin painotalossa kuin toimituksessakin. Lehtikonserni kasvoi ja kannatti.

    Lomakenpiirtäjä, apumies, lähetti, asiapoika, reikäkorttilävistäjä, arkistonhoitaja...

    Aloitin urani toimittajana samaisessa TS:n lehtitalosta Turun keskustan Kauppiaskadulla. Paino oli tuolloin jo siirretty ydinkeskustasta Artukaisiin.

    Toimitus eli hektistä elämäänsä silloin 1990-luvulla Alvar Aallon piirtämissä tiloissa kaupungin sydämessä. Sittemmin myös toimitus on muuttanut Turun laitamille Artukaisiin.

    Median kehityskulku on noudattanut samaa kaavaa globaalistikin. Lontoossa brittilehdistään tunnettu Fleet Street ei enää ole vuosikymmeniin ollut toimitusten tai painotalojen osoite.

    Vuonna 1987 lehtien toimitalojen alakerroissa sijainneet painotilat poistettiin käytöstä, kun painatus siirrettiin uuden tekniikan käyttöönoton yhteydessä kaupungin ulkopuolelle.

    Toimitukset muuttivat seuraavassa aallossa lakkojen saattelemana. Työnkuva muuttui tietokoneiden myötä.

    Fleet Streetin itäisessä päässä nousee St Paulin katedraali. Katua länteen päin kävellessä vastaan tulee St Bride’s Church. Kirkko tunnetaan Fleet Streetillä työskennelleiden lehtialan ammattilaisten nimikkokirkkona. Seurakuntakirkko koko maailman medialle, kuten St Bride’s itsensä esittelee.

    Kirkkopenkkien selkämysten messinkilaatoista kaiverruksineen voi lukea lahjoittajien nimiä ja ammatteja: journalisteja, reporttereita, kustantajia...

    Median murros ja uuden ansaintalogiikan haku jatkuvat edelleen.

    Lehti syntyy Turun Sanomien painossa 1970-luvun alussa.
    Lehti syntyy Turun Sanomien painossa 1970-luvun alussa. Kuva: Kimmo Lundén
    Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja.
    Artikkelin aiheet
    median murros
    lehtiala
    painotekniikka
    Turun Sanomat
    Fleet Street
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 4

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää