Kuluva syksy on ollut viljelijöille vaikea. Luonto osoittaa jälleen, kuinka maatalous joutuu aina toimimaan sen armoilla.
Hyvän sadon toiveista on jouduttu luopumaan lähes koko maassa sitä mukaa kun sateet ovat jatkuneet. Jo nyt on selvää, että osa sadosta jää korjaamatta olosuhteiden tai sadon huonon kunnon vuoksi.
Mikäli Pro Agrian viime viikon ennuste toteutuu, viljasadosta jopa kymmenesosa jää peltoon. Se tietää ohra- ja kauravarastojen kutistumista pienimmilleen vuosikymmeniin tai jopa varastojen tyhjenemistä (MT 5.10.).
Kovin lyhyt on matka liian viljan ongelmasta viljapulaan. Enimmillään Suomen viljavarastot ovat kattaneet 2–3 vuoden tarpeen.
Varastojen nopeat muutokset kertovat nykypäivän viljamarkkinoiden luonteesta – hinnat muuttuvat ja viljaerien omistajat vaihtuvat nopeasti. Runsaus ja pula vuorottelevat.
Peltoviljelyssä ja sen tuotemarkkinoilla tapahtuvat muutokset heijastuvat koko elintarvikealalle. Huono vuosi aiheuttaa pulaa sekä ruokakasveissa että eläinten rehuissa. Kustannukset ja hinnat nousevat, mikä lopulta tuntuu myös kuluttajan kukkarossa.
Vaikea syksy ei vain pienennä satoa, vaan vaikeuttaa tilojen tuotantoa monella tapaa. Esimerkiksi kotieläintiloja uhkaa vakava pula eläinten kuivikkeista – niitä on vaikea saada, kun luonnossa kaikki on läpimärkää.
Sadonkorjuuolot nostavat myös kustannuksia. Märät pellot tietävät raskasta työtä koneille ja niiden käyttäjille. Polttoöljyä palaa sekä sadonkorjuussa että esimerkiksi viljojen kuivauksessa jopa moninkertainen määrä normaalisyksyyn verrattuna.
Kuluva syksy muistuttaa, että koko ruokaketjun pitäisi olla sellaisessa kunnossa, että se kestää vuotuiset kasvuolojen vaihtelut. Ainakin maatilat ovat tässä suhteessa kovilla.
Pitkät työpäivät, hankalat sääolot ja taloudelliset menetykset kysyvät viljelijöiltä jaksamista. Työturvallisuudesta pitäisi näissäkin oloissa jaksaa huolehtia.