Selvityshenkilöltä esityksiä syntyvyyden laskun pysäyttämiseksi: apua parisuhteisiin ja lisää tietoa hedelmällisyydestä

Selvityshenkilö, Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch esittää 20 toimenpidettä, joilla tuettaisiin ihmisiä pääsemään lähemmäs haluamaansa lapsilukua.

Hän teki asiasta sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvityksen, joka julkaistiin torstaina.

Ehdotukset koskevat lasten ajoitusta elämänkulussa, hedelmällisyystietoisuutta, arjen elämänhallinnan ja parisuhteiden tukemista sekä vauva- ja lapsiperheiden palveluita ja etuuksia. Raportissa kerrotaan tutkimustiedon viittaavan siihen, että puutteet tai muutokset näillä alueilla ovat yhteydessä 2010-luvun syntyvyyden laskuun Suomessa.

Syntyvyys on Suomessa nyt historiallisen alhainen. Viime vuoden lukujen mukaan kokonaissyntyvyys naista kohti oli 1,26.

”Lapsettomien osuuden kasvu ja lastensaannin, jos lainkaan saa lapsia, siirtäminen yhä myöhemmäksi elämänkulussa on keskeinen syy syntyvyyden laskulle. Meillä on Pohjoismaiden korkein äidiksi ja isäksi tuloikä ja meillä on myös Pohjoismaiden alhaisin syntyvyys”, Rotkirch sanoi tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa ikä, jolloin tehdään eniten lapsia, on kaventunut selvästi 30–34-vuotiaisiin.

”Varmasti biologisista mutta ehkä myös sosiaalisista syistä emme osaa enää kiriä kiinni lastensaantia hyvin myöhäisessä ikävaiheessa. Siksi lapsitoiveiden mahdollistaminen silloin kun se on biologisesti mahdollista on aivan keskeinen osa näitä suosituksia.”

Esityksessä halutaan parantaa yhteiskunnallista vuoropuhelua muun muassa kuulemalla nuoria aikuisia heidän toiveistaan ja näkemyksistään sekä aikaansaamalla laajempaa yhteiskunnallista keskustelua aiheesta.

Lasten saannin aikaistamiseksi esitetään muun muassa taloudellista kannustinta ensimmäisen lapsen saamiseksi ennen naisen 30 ikävuotta. Samoin esitetään koulutustason nostamista sekä työllisyystason nostoa ja työsuhteiden ketjuttamisen vähentämistä.

Hedelmällisyystietoisuutta halutaan lisätä muun muassa antamalla tietoa kouluissa ja oppilaitoksissa sekä yksilöllisemmin esimerkiksi erilaisissa terveyspalveluissa.

Parisuhteita ja arjen elämänhallintaa esitetään tuettavaksi muun muassa puuttumalla nuorten aikuisten mielenterveysongelmiin ennaltaehkäisevästi sekä takaamalla nuorille aikuisille mahdollisuus hakea tukea parisuhteita koskeviin ongelmiin.

Lapsiperheiden priorisointia ja palveluita esitetään parannettaviksi esimerkiksi jäädyttämällä koulutukseen kohdistuvat julkiset menot ja pitämällä lapsiperheiden etuuksien ja palveluiden osuus bruttokansantuotteesta vähintään kolmessa prosentissa. Työnantajille esitetään kampanjaa raskaussyrjinnän ehkäisemiseksi ja nykyistä perhemyönteisemmän työpaikkakulttuurin levittämiseksi.

Tutkimusprofessori Rotkirch sanoi, että jos nykytrendit syntyvyydessä jatkuvat, nuoremmissa sukupolvissa jäädään kauas toivotusta 2–3 lapsesta.

”Yksi yksinkertainen syy siihen on, että monella lailla meidän yhteiskunta ei mahdollista, tue eikä arvosta perheellistymistä silloin kun se on biologisesti järkevintä.”

Hän huomautti, että syntyvyyden lasku ei koske ainoastaan Suomea eikä edes ainoastaan rikkaita maita. Rotkirchin mukaan syntyvyyden lasku on ollut viime vuosien aikana lähes kaikkialla maailmassa niin nopeaa, että YK on päivittänyt väestöennusteitaan "aika dramaattisesti".

”Nyt oletetaan, että ihmisiä on vähemmän jo tämän vuosisadan aikana”, Rotkirch sanoi.

Hänen mukaansa vauvoja syntyy nyt koko ajan vuosi vuodelta vähemmän globaalisti ja väestönkasvu johtuu siitä, että elinikä on pidentynyt.

”Tämä on iso muutos. Kaikki olettivat, toivoivat ja halusivat, että joskus väestönkasvu taittuu. Nyt se näyttäisi tapahtuvan paljon nopeammin kuin luultiin, millä on monenlaisia seurauksia.”

Raportin vastaanottanut sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei vielä luvannut, että esitykset tultaisiin toteuttamaan. Hän sanoi, että kun puhutaan syntyvyydestä ja lapsitoiveista, ollaan elämän tärkeimpien asioiden äärellä.

”Väestöön eli Suomen demografiaan liittyvät faktat eivät ole meidän puolellamme. Suomessa väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee ja samalla Suomessa on iso ero toivotun ja lopullisen lapsiluvun välillä. Viime vuosina syntyvyys laskenut ennakoitua nopeammin ja Euroopan nopeinta vauhtia”, Grahn-Laasonen sanoi.

”Syntyvyyden nopea laske kertoo siitä, että jotain on tapahtunut ja jotain on tapahtumassa ja pohdimme, mitä keinoja olisi sille, että lapsitoiveet voisivat yhä useamman kohdalla toteutua.”

Granh-Laasosen mukaan hallitus on antamassa ensi kevään puoliväliriiheen mennessä väestöpoliittisen selonteon tai toimenpideohjelman, jossa haetaan konkreettisia keinoja lapsiystävällisen Suomen rakentamiseksi ja lapsitoiveiden toteutumiseksi.