• Mihinkä te siellä maalla nettiä tarvitsette?

    Tavoitteena on, että ensi vuoden loppuun mennessä vähintään kahden kilometrin läheisyydestä löytyy mahdollisuus noin 100 megan nopeaan valokuitu- tai kaapeliverkkoyhteyteen, Minna Reijonen kirjoittaa. Mikko Makkonen
    Tavoitteena on, että ensi vuoden loppuun mennessä vähintään kahden kilometrin läheisyydestä löytyy mahdollisuus noin 100 megan nopeaan valokuitu- tai kaapeliverkkoyhteyteen, Minna Reijonen kirjoittaa. Mikko Makkonen Kuva: Viestilehtien arkisto
    Uutiset
    6.8.201416:00
    MINNA REIJONEN

    Väite, jonka mukaan nettiä tarvitaan maaseudulla vain laskujen maksamiseen, on väärä ja vanhanaikainen. Viestin vieminen kinttupolkuja pitkin ei ole enää nykyisin riittävää tiedonsiirtoa. Nykymaaseutu tarvitsee toimiakseen töksähtelemättömät nettiyhteydet.

    Toimivat nettiyhteydet mahdollistavat maaseudulla monenlaisen yritystoiminnan. Jos nettiyhteydet ovat surkeat, yritystoiminnan pysyminen ja saaminen haja-asutusalueelle voi olla hyvin rajallista.

    Laajakaistaa kaikille -hanke on vienyt eteenpäin viestiä netin toimimisen tärkeydestä. Hanketta on luotsattu eteenpäin valtioneuvoston vuonna 2008 tekemällä päätöksellä.

    Tavoitteena on, että ensi vuoden loppuun mennessä vähintään kahden kilometrin läheisyydestä löytyy mahdollisuus noin 100 megan (Mbit/s) nopeaan valokuitu- tai kaapeliverkkoyhteyteen. Kattavuus on suunniteltu tavoittamaan 99 prosenttia Suomen asukkaista.

    Yhteydet tuntuvat olevan yleensä helpommin toteutettavissa toimivaksi taajamissa.

    Mikä on sitten haja-asutusalueiden kohtalo? Jääkö maaseutu tässä asiassa osittain unholaan?

    Toiset kunnat ovat ottaneet viestin vastaan paremmin kuin toiset.

    On kuntia, joissa hankkeiden ja rahoituksien voi sanoa edenneen hyvin.

    Toisilla paikkakunnilla haja-asutusalueiden nettiyhteydet tuntuvat olevan vähemmän tärkeässä asemassa.

    Isoissakin kaupungeissa on kuitenkin ymmärrettävä, että maaseudun eloisana pysyminen on koko paikkakunnan etu. Ei siis riitä, että netti toimii vain taajamissa.

    Hankkeita rahoitetaan myös mahdollisilla julkisilla tukimuodoilla. Rahoittajina voivat olla EU, kunnat ja valtio.

    Kuntien maksuosuus vaihtelee. Kuntien osuus kustannuksista voi olla joko 33 tai 22 prosenttia ja vähimmillään kahdeksan prosenttia. Kuntien kustannusosuuksiin vaikuttaa esimerkiksi kuntien maksukyky.

    Toimivat nettiyhteydet pitävät maaseudun houkuttelevana paikkana yrittämiseen. Töksähtelemättömän nettiyhteyden merkitystä maaseudulla ei kannata aliarvioida.

    Minna Reijonen

    kaupunginvaltuutettu (ps.)

    kaupunginhallituksen varajäsen

    Kuopio

    Avaa artikkelin PDF

    Artikkelin aiheet
    maaseutu
    nettiyhteydet
    laajakaista
    Kuopio
    valokuituverkko
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle