Ravinnekierrätys ruokkisi miljoonia
Professori Lassi Linnasen mielestä kauppojen toimintaan pitäisi ympäristösyistä voida vaikuttaa ulkoapäin. ”Paikallisten tuotteiden kiintiöt edistäisivät ravinteiden alueellista kiertoa.” Terhi Torikka Kuva: Viestilehtien arkistoLAPPEENRANTA (MT)
Maapallon kantokyky koliste-lee monella mittarilla äärirajoja. Tuhlaamme luonnonvaroja niin, että jo pelkkä asiaan perehtyminen tahtoo ahdistaa. Mutta ei kaikkia.
Lassi Linnanen näkee työkseen synkissäkin luvuissa mahdollisuuksia.
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) työskentelevä professori on viimeksi paneutunut ravinteiden riittävyyteen.
Nykytilanne on kestämätön. Planeettarajat ylittyvät typen ja fosforin käytössä 80–90-prosenttisesti, eikä ruoka tällä menolla riitä kasvavalle väestölle.
Optimistinen Linnanen vertaa maata valtamerilaivaan.
”Vielä ei olla karilla. Kurssia on mahdollista muuttaa, mutta tarvitaan nopeita, systemaattisia toimia, sillä pian on liian myöhäistä. Kymmenen vuoden päästä ei voi enää sanoa näin.”
Yksi keino kasvavan väestön ruokkimiseen on ravinteiden kierrätys. Toistaiseksi ala on lapsenkengissä, mutta Suomi tähtää siinä maailman mallimaaksi.
”Sillä, että Suomi näyttäisi homman toimivan, olisi paljon suurempi merkitys kuin suhteessa väkilukuun voisi ajatella”, Linnanen vakuuttaa.
Hän uskoo, että ratkaisut tehdään ennemmin paikallisesti kuin globaalisti.
”Suosi suomalaista on hyvä ohje. Sen avulla ravinteet kiertävät paikallisesti, mikäli kierrätys on kunnossa.”
Vielä kierrätys ei ole kunnossa. Esimerkiksi jätevesien puhdistuksessa veteen liuenneesta typestä saadaan talteen vain muutama prosentti.
”Puhdistus estää hyvin typen pääsyn vesistöön, mutta samalla hukataan ravinteita ruokaketjusta ja lisätään riippuvuutta keinolannoitteista”, Linnanen sanoo.
Tekniikkaa ravinteiden tehokkaampaan talteenottoon olisi, mutta raha ratkaisee. Muutos tapahtuu hitaasti sitä mukaa, kun puhdistamoja muutenkin uusitaan.
Tehokkaimmin ravinteiden kiertoon voitaisiin vaikuttaa ketjun alkupäässä, maataloudessa.
Riippuvuus keinolannoitteista vähenisi kierrätyslannoitteilla. Toistaiseksi niiden tuotteistusta hidastavat hinta, tottumukset ja EU-lainsäädäntö, jossa kierrätyslannoite saatetaan tulkita jätteeksi.
Ruoka riittäisi paremmin, jos sitä yksinkertaisesti heitettäisiin vähemmän roskiin.
Hävikin osuus ketjun ravinnehukasta on viidennes.
Suurin tekijä on kotitalouksien ruokahävikki, mutta myös pakkauksissa olisi parannettavaa.
Jokainen voi vaikuttaa myös siihen, mitä syö.
”Lihansyönnin vähentäminen auttaisi”, yli 20 vuotta kasvis- ja kalaruualla resurssisyistä elänyt Linnanen sanoo.
Hän lisäisi suomalaisten ruokavalioon etenkin palkokasveja ja järvikalaa.
”Kumpikin on kaksoisvoitto. Palkokasvit käyttävät ilmaan karannutta typpeä ja tuottavat proteiinia. Järvikala poistaa ravinteita vesitöistä ja on terveellistä.”
Lisäksi Linnanen neuvoo maailmasta välittäviä painottamaan ruuan kausiluontoisuutta ja paikallisuutta.
”Yksilöllä on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat