Mari Nyyssölä-Kiisla
Luontoliiton susiryhmä ei hyväksy maa- ja metsätalousministeriön harjoittamaa susipolitiikkaa. Yhdistyksen mukaan ministeriö luovuttaa päätöksentekovallan susien tappamisesta maakuntien riistakeskuksien kautta metsästäjille.
Luontoliitto korostaa, että yksi harrastusryhmä ei voi päättää Suomen susien kohtalosta. Myös muita paikallisia ryhmiä pitää kuunnella.
”Suomessa sudet elävät jatkuvan jahdin alla. Susille ei anneta mahdollisuutta elää niiden luontaista elämää”, Luontoliiton susiryhmän puheenjohtaja Mari Nyyssölä-Kiisla sanoo.
”Susijahdeilla varmistetaan ainoastaan laumojen hajoaminen ja lisävahinkojen syntyminen. Tämän vuoden kannanhoidollinen susien metsästys ainoastaan lisäsi petovahinkoja.”
Suden määritelmä metsästettävänä riistalajina pitää Luontoliiton mukaan uudistaa lajin uhanalaisuuden takia. Maa- ja metsätalousministeriö on ilmoittanut sallivansa 46 suden metsästämisen kuluvana talvena. Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän susikanta-arvion mukaan Suomessa elää 220–245 sutta.
”Susien kannanhoidollisen metsästyksen salliminen vaikuttaa myönnytykseltä salametsästäjille. Suomen susien pelastamiseksi tarvitsemme tehokkaampaa toimintaa Euroopan päättäjien suunnalta”, Luontoliiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta sanoo.
Järjestön susiryhmä kerää nimiä yhdessä Oikeutta eläimille -järjestön kanssa Euroopan komissiolle luovutettavaan vetoomukseen susien puolesta. Vetoomuksen tavoitteena on kannanhoidollisen susien metsästyksen lopettaminen.
Luontoliiton susiryhmä painottaa, että koti- ja tuotantoeläinten asianmukaisen suojaamisen tulee olla ensisijainen ratkaisu petovahinkojen estämiseksi susialueilla.
Liiton mukaan metsästäjät ovat vastuussa koiriensa turvallisuudesta eikä koirien kanssa pitäisi metsästää alueilla, joilla susien tiedetään juuri liikkuneen. Näiden alueiden välttämisessä auttavat GPS-pannoitetuista susista saatu tieto sekä muut susien liikkeistä saadut havainnot.
Terhi Pape-Mustonen