Video: Teloilla kulkeva niittokone etenee jään päällä syöden ruovikkoa – Suomen ainoalla talviniittoyrittäjällä riittää töitä
Talviniitto ehkäisee ruokoturpeen syntyä vesistön pohjaan ja vähentää metaanipäästöjä.Tilaajalle
Viime viikolla Asmo Paloniitty niitti ruovikkoa Hausjärven Mommilanjärvellä. Yrittäjä aikoo kehitellä konetta ja korjuutapaa tehokkaammaksi. Kuva: Kari SalonenSuomessa on vain yksi ruovikoiden niittoon rakennettu kone, jolla päästään niittämään talviaikaan. Vastikään kone vaihtoi omistajaa sen eläköityneeltä kehittäjältä Risto Kauhalalta yrittäjä Asmo Paloniitylle. Hänen yrityksensä Kaislapojat niittää vesistöjä kesäisin viiden koneen voimin, mutta hankinnan jälkeen toiminta laajeni myös talvikaudelle.
Kahdeksanpyöräinen, teloilla kulkeva laite on jäillä turvallinen.
”Uudella koneella on nyt tehty töitä muutama päivä ja todettu, että siinä on vielä kehitettävää”, Paloniitty kertoo.
”Tavaraa pitää kuskata usein sivuun. Pienellä kehityksellä työn saa tehokkaammaksi niin, että saa ajaa pidempää siivua ja kerätä ruo’ot erikseen. Tarkoitus on, että ensin niitetään ja sitten kerätään niiton jälkeen.”
Touhussa pääasia on biomassan poistaminen. Varsinais-Suomen ely-keskuksen mukaan talviniitolla estetään ruokoturpeen muodostumista vesistön pohjaan ja rantaviivan pakenemista kauemmas. Veden virtaus paranee ja mätänevän biomassan metaanipäästöt vähenevät.
Jäätä pitkin päästään myös kohteisiin, joihin ei avovesiaikaan pääse. Suotuisissa jääoloissa ruokoa voidaan niittää myös kevyillä, paripyöräisillä traktoreilla.
Kerran toteutettuna talvileikkuu palvelee seuraavana kesänä laidunnettavia rantaniittyjä. Myös avointa rantaa etsivät muuttolinnut hyötyvät.
Talvisin ruokojen ravinteet ovat jemmassa juuristossa, joten niitto ei poista yhtä tehokkaasti ravinteita kuin kesäisin, jolloin ravinteet ovat versoissa.
”Olen ollut skeptinen, että onko talviniitosta oikeasti hyötyä”, Paloniitty myöntää.
Varsinais-Suomen ely-keskuksen mukaan talvella leikatun ruo’on mukana poistuu ravinteita vain 20–30 prosenttia verrattuna heinä–syyskuussa korjattuun ruokoon. Talviniitto edistää seuraavan kesän ruovikon kasvua, jolloin ravinteita saadaan poistettua reippaasti, mikäli sama ruovikko niitetään kesällä.
”Kesäniitossa kasvi ei pääse varastoimaan ravinnetta juureen talveksi. Yleensä vaaditaan 2–3 niittoa, niin kasvi kuolee kyllä”, Paloniitty kertoo.
Kesäniittoa tehdään erityisesti uima- ja venerannoilla, joita halutaan pitää jatkuvasti avoimina.
Ruovikoiden niittojen kysyntä kasvaa koko ajan. Pyyntöjä satelee eri puolilta Suomea Kaislapojille, joiden tukikohta sijaitsee Hämeenlinnassa. Paloniityn mukaan mainostaa ei tarvitse, sillä hommia riittää.
Koneellinen talviniitto edellyttää kesäniiton tapaan ely-keskuksen lausuntoa.
Lahden Vesijärvellä niitettiin viime kesänä 27 kohdetta, jotka kattoivat 35 hehtaaria. Vesijärvisäätiön mukaan niittojätteen nostosta ja käsittelystä vastasivat vesialueen- tai rannanomistajat joko omalla kalustollaan tai niittourakoitsijan kautta tilattuna.
Niittojätettä meni hyötykäyttöön viherkattojen materiaaliksi sekä maanparannusaineeksi pelloille. Muutama kuorma kuljetettiin kasvualustan valmistuskokeiluun. Talviruokoa puolestaan voidaan hyödyntää rakentamisessa, kuivikkeena, polttokattiloissa ja humusaineen lisääjänä pelloilla. Muualla Euroopassa kuivaa ruokoa käytetään laajalti ruokokattojen tekoon.
Ruo’on käytön kannalta paras korjuuaika on kevättalvi, jolloin kasvuston kosteuspitoisuus on alimmillaan noin 18–20 prosenttia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat