Vakuutusyhtiöt kartoittivatpaloriskejä maatiloilla
Vuonna 2010 riehui maatiloilla riehui ennätysmäärä tuhoisia tulipaloja. 38 tilalle koitui yli 200 000 euron vahingot. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoVahingontorjunta jalkautui maatiloille viime vuonna, mikä näyttää tuottaneen tulosta. Onnea ja sattumaakin voi olla mukana.
Maatiloilla sattui viime vuonna 15 tulipaloa, joissa vahingot ylittivät suurvahingoksi luokitettavat 200 000 euroa. Vakuutusyhtiöt korvasivat niitä yli kymmenellä miljoonalla eurolla.
Vuonna 2010 vastaava suurvahinko sattui peräti 38 maatilalla. Korvaussumma ylitti silloin 20 miljoonaa euroa.
”Edellisvuosi oli ennätysvuosi”, vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen sanoo.
Pekurinen kerää Finanssialan keskusliitossa vakuutusyhtiöiden tiedot suurpaloista. Kaikki vakuutusyhtiöt eivät vielä ilmoita omiaan, joten tiedot ovat alustavia viime vuodelta.
Vakuutusyhtiöt lähtivät katastrofivuoden jälkeen käytännön palontorjuntaan. Käynneillä kiinnitettiin huomiota etenkin sähköturvallisuuteen.
Sähkölaitteet asennuksineen ovat edelleen suurin ongelma. Niistä syttyy puolet maatilojen tulipaloista.
Lämpökeskuksissa ja moottoroiduissa työkoneissa on isot riskit.
”Pieniä turvatekoja edistämällä saadaan ajattelua ja asioita oikeaan suuntaan”, liiketoimintapäällikkö Juha Helander Lähivakuutus-ryhmästä luottaa.
Turvatekoja ovat esimerkiksi sähkötarkastukset ja tulityökurssit sekä sammutinhuollot. Vakuutusyhtiö palkitsee vakuutusmaksun alennuksin turvatekoja.
”Sattuman vaikutusta ei voi lukea pois”, Helander pohtii vahinkomääriä.
Riskipäällikkö Juhani Savolainen Tapiolasta kehuu viljelijöiden tietävän hyvin turvallisuuden riskeistä. He ovat myös kiinnostuneita korjaamaan puutteet kuntoon.
”Kunhan saavat oikeata tietoa”, Savolainen sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriö uusi viime kesänä asetusta tuotantorakennusten paloturvallisuudesta. Uudisrakennuksia pitää tukien ehtona osastoida. Palovaroittimia edellytetään.
”Paloturvallisuus paranee rakennuskannan uusiutuessa”, suunnittelija Kjell Brännäs ministeriöstä uskoo.
Asetusta uusittiin nyt huhtikuussa niin, että määräyksiä suurnavettojen rakentamisesta ja palo-osastoinnista tarkennettiin.
Edellytyksiä eläinten pelastamiseksi parannettiin.
Tuoteasiantuntija Ismo Ruokoselkä If Vahinkovakuutuksesta ei näe maatilojen paloturvallisuuden kokonaisuutena parantuneen, vaikka suurvahingot vähenivät.
”Asetuksessa pitäisi ottaa kantaa alkusammutuksen kalustoon”, Ruokoselkä vaatii.
Ifille ei osunut viime vuonna ainuttakaan maatilojen suurvahinkoa.
Lähivakuutus korvasi niitä kahdeksan ja Tapiola melkein saman verran. Paljon paloi päärakennuksia.
”Tulipalopakkaset jättivät leimansa alkuvuoden tilastoihin”, Savolainen tietää.
Pekurinen laskee melkein 40 miljoonan euron vahingot Tapanin ja Hannun myrskyistä loppuvuonna.
Metsissä myrskysi puolet vahingoista.
Yksittäin ne eivät yllä suurvahingon mittoihin.
Myrskyt aiheuttivat vahinkoja pääosin rakennuksille ja autoille asutuskeskuksissa. Maatiloilla vaurioitui kattoja. Sähkökatkot aiheuttivat laitevikoja ohjauskeskuksissa ja lypsyroboteissa.
Varavoimaa Pekurinen haluaa pakolliseksi maatiloilla, sillä tuotannon keskeytyksistä aiheutuu suuria korvausmenoja.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat