11 prosenttia entisistä töysäläisistä aikoo muuttaa takaisin kotikuntansa alueelle tai on harkinnut asiaa vakavasti.
Edellytyksenä on työpaikan löytäminen ja oman elämäntilanteen muutos. Kolmasosa ei aio palata.
Voimistuvat Töysän kylät -Leader-hanke on selvittänyt entisten töysäläisten paluumuuttohalukkuutta kyselyllä, johon vastasi huhtikuun loppuun mennessä 342 entistä töysäläistä. Suurin osa heistä oli muuttanut pois opintojen perässä. Vastausprosentti oli 38,5.
Eteläpohjalainen Töysä yhdistyi tämän vuoden alussa Alavuden kaupunkiin.
Paluumuuttoa harkinneiden vastauksissa korostuivat esteenä tontti- ja asuntotarjonnan sekä palvelujen puutteet.
Alustavien tulosten mukaan lähes puolet vastaajista piti Tuurin kauppakeskittymää vetovoimatekijänä. Muita merkittäviä vetovoimatekijöitä olivat luonto ja paikkakunnan sopiva pienuus, tilavuus ja turvallisuus.
Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderlingin mukaan paluumuuttokyselyillä ei yleensä saada kunnista lähteneitä takaisin.
”Kyseessä on elinvaihemuutto, jolloin lähtijät joutuvat hakemaan vihreää oksaa toisesta kunnasta. Tyypillisiä tällaisia muuttajia ovat opiskelijat, joiden on ’pakko’ muuttaa pois omasta pienestä kunnastaan.”
Söderlingin mukaan suurten ikäluokkien paluumuuton elvyttäminen on kunnille myös haaste, sillä ikääntyvät muuttajat tarvitsevat enenevissä määrin kunnallisia palveluja.
Hän vinkkaa, ettei kuntien kannata juuri kuulutella lähteneiden perään. Sen sijaan kannattaa aktiivisesti tutkailla kunnassa asuvien muuttohaluja ja yrittää vaikuttaa niihin.
PAULA TAIPALE