
Ruokavirasto on päättänyt perustaa eläintautilain nojalla tartuntavyöhykkeen H5N1-tyypin lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi. Tartuntavyöhyke kattaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.
Päätös on voimassa välittömästi, kerrotaan Ruokaviraston tiedotteessa.
Suomessa on kesä-heinäkuussa 2023 todettu H5N1-tyypin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa useilta paikkakunnilta. Tautia on todettu etenkin lokkilinnuista. Lisäksi viruksen aiheuttamaa tautia on todettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tarhatuissa turkiseläimissä. Tällä hetkellä tartunta on todettu kymmenellä turkiseläintilalla. Selvityksiä jatketaan edelleen.
Tartuntavyöhykkeellä on kielletty siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen pitäminen ulkona. Kielto koskee myös luonnonmukaista tuotantoa harjoittavia pitopaikkoja.
Poikkeusmahdollisuudet löytyvät Ruokaviraston päätöksestä.
Tartuntavyöhykkeellä toteutettavat toimenpiteet tartunnan leviämisen estämiseksi
Tartuntavyöhyke lakkautetaan, kun Ruokavirasto arvioi, ettei sille enää ole tarvetta lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi. Ruokavirasto tiedottaa erikseen myös vyöhykkeen lakkauttamisesta.
Ruokavirasto suosittelee, että siipikarja suojataan huolellisesti myös muissa osissa maata. Jos siipikarjassa tai muissa linnuissa havaitaan lintuinfluenssaan viittaavia oireita, normaalista poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa, on asiasta ilmoitettava heti kunnan- tai läänineläinlääkärille.
Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon väheneminen voivat olla merkkejä lintuinfluenssatartunnasta.
Myös luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokaviraston Helsingin toimipaikkaan.
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.