Haamuverkot jatkavat pyydystämistä merten syvänteissä jopa vuosikausia – Syke ja kalastajat alkavat etsiä niitä Selkämerellä

Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ovat aloittaneet hankkeen Suomen aluevesillä olevien haamuverkkojen määrän ja sijainnin selvittämiseksi.

Haamuverkot ovat kalastajien menettämiä pyydyksiä, jotka liikkuvat vesistöissä. Karanneet verkot ovat osa merten muoviongelmaa, ja niihin menehtyy kaloja, merilintuja ja hylkeitä.

Selvitys tehdään kesällä Selkämerellä, jossa ammattikalastus on elinvoimaista. Samalla on tarkoitus testata käytäntöjä verkkojen kierrättämiseksi.

Alustavien tulosten mukaan Suomessa kaupallinen kalastus ei näytä olevan merkittävä haamuverkkojen lähde.

"Meillä Suomessa avomerialueen verkkopyynti on käytännössä loppunut, eikä ammattikalastus ole siinä mielessä haamuverkkojen aiheuttaja", sanoo toimitusjohtaja Kim Jordas Suomen ammattikalastajaliitto SAKL r.y:stä.

"Sen sijaan käyttämättä jääneitä pyydyksiä riittää maissa. Esimerkiksi kalasatamiin on kertynyt rikkoutuneita, nykysäädösten vastaisia tai muuten käyttökelvottomia pyydyksiä."

Haamuverkot eivät ole Syken tiedotteen mukaan uusi ilmiö.

Maailmalla aihe nousi keskusteluun 2000-luvulla merten muoviongelman myötä, mutta itse ilmiö juontaa juurensa 1900-luvun puoliväliin.

Silloin pyydysten valmistusmateriaalina käytettyjä luonnonkuituja alettiin korvata synteettisillä materiaaleilla, esimerkiksi nailonilla. Pyydysten kestävyys parani, mutta samalla syntyi haamuverkko-ongelma.

Eri muoveista koostuvien pyydysten hajoaminen meressä on äärimmäisen hidasta.

On arvioitu, että kaikesta maailman meriin päätyvästä muovijätteestä haamuverkot muodostavat kymmenesosan ja ovat näin vedenalaisen muovijätteen merkittävin laji.

Haamuverkot jatkavat pyydystämistä tyypillisesti kuukausien ajan, mutta maailman merien syvänteissä jopa vuosikausia. Ajan kuluessa verkot painuvat pohjaan niihin kertyvän saaliin takia. Lisäksi ne limoittuvat, jolloin niiden kalastavuus heikkenee.