Heti istuntokauden alkaessa syyskuussa hallitus saa vastata oppositiopuolue keskustan välikysymykseen vanhuspalvelulaista ja samaan syssyyn perussuomalaisille hyvinvoinnista ja lähidemokratiasta.
Keskustan mielestä hallitus on vanhuspalvelulaissa käyttänyt aikansa pilkunviilaukseen ja desimaalikikkailuun, ja unohtanut siinä sivussa omaishoitajat.
Perussuomalaiset ovat huolissaan kuntalaisten lähipalveluiden kohtalosta sekä kunnallisen demokratian toteutumisesta kuntauudistuksessa.
Eduskuntaryhmät hiovat miekkojaan ensi viikon budjettiriihtä varten etenkin etelässä: SDP ja RKP kokoustivat Raaseporissa, kokoomus Kouvolassa, keskusta Turussa. Kristilliset ja vihreät painelivat sentään Ouluun.
Museoita, vanhustentaloja ja toreja kierrellessä on yksi noussut ylitse muiden: vanhuspalvelulain rahoitus.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) lupaili uuden lain ollessa valmisteltavana viime keväänä, että laitoshoitoon tulee minimimitoitukset. Mitoituksen alittamisesta tulisi jopa sakkoja. Syynä oli se, että nykysuositus on 0,5 hoitajaa, eikä sitä noudateta.
Uunituore lakiesitys kädessään ministeri totesi kuitenkin, ettei numeroita tarvita, koska uusi luonnos meni ”syvemmälle”. Kesällä linja muuttui jälleen.
Nyt myös puheenjohtaja Jutta Urpilaisen (sd.) mielestä sitova henkilömitoitus on jopa hyvän lain edellytys.
Guzenina-Richardson ajaa nyt mallia, jossa olisi 0,7 hoitajaa yhtä laitoshoidossa olevaa vanhusta kohti. Malli maksaisi 36,5 miljoonaa euroa.
Hallituspuolueista vain kokoomus on ilmoittanut vastustavansa sitovia henkilömääriä, vaikka haluaakin vanhustyöhön lisää rahaa.
RKP haluaa henkilömitoituksen lakiin, mutta vaatii samalla yksilöllistä hoitoa tarpeen ja hoitopaikan mukaan.
Keskustan kanta jakaantuu: osa kannattaa sitovaa mitoitusta laitoshoidossa, osa taas painottaa omais- ja kotihoitoa.
Kuntaliitto kehittäisi vanhustenhoitoa muuallakin kuin laitoksissa. Sen mielestä rahaa ei ole sitoviin hoitajamääriin.
Puolueet haluavat vanhuspalvelulain ohella lisää rahaa myös moneen muuhun: SDP rakennemuutostoimiin ja työttömille, RKP nuorisolle ja kristillisdemokraatit elinkeinoelämälle.
Kokoomus hidastaisi velkaantumista, mutta satsaisi kuitenkin tuotekehitykseen ja teollisuuden kilpailukykyyn. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) esittää rikkidirektiivin aiheuttamien kustannusten korvaamista vientiteollisuudelle väylämaksu- ja verohelpotuksin.
Kokoomus ja RKP taas ajavat jo leikkauspöydälle nostetun kotitalousvähennyksen palauttamista ennalleen.
Oppositiopuolueista keskusta vaatii perheille kunnallista kotiapua 20 miljoonalla eurolla ja muistaisi myös omaishoitajia ja yrittäjiä.
Perussuomalaiset vastustavat arvonlisäveron korotusta. Vasemmistoliitto ajaa asumistuen korotusta ja pienempiä luokkakokoja. Vihreitä lähellä ovat homekoulut sekä kotimainen kulttuuri.
Budjetintekoon tuo jännitystä talouskasvu, joka on vain vaivoin plussalla. Tuore ennuste kuullaan ensi viikolla. Heikossa kasvussa valtio velkaantuu, eikä jakovaraa ole.
Kenttäkeskusteluun toi lisäkipinää Helsingin Sanomien kysely, jonka mukaan SDP:n kannatus on noussut lähes kokoomuksen tasolle. Tulosta selitettiin sillä, että SDP on saanut tavoitteitaan läpi ja kokoomus ei.
Myös kuntauudistus ja Euroopan talouskriisi painavat porvareita.
EIJA MANSIKKAMÄKI