• Maauimalan energialasku on hulppea ja vesi yhtä puhdasta kuin uimahallin

    Kaikki maauimalat ja uimahallit tuottavat tappiota. Niistä on kuitenkin hyötyä kansanterveydelle.
    Kalle Raunio (vas.), Ida Laurolinna ja Emmi Marjasto ovat tänä vuonna kesätöissä Kyrön maauimalassa Pöytyällä. Sen allasvettä ei lämmitetä, joten kylmät kesät tietävät kävijäkatoa.
    Kalle Raunio (vas.), Ida Laurolinna ja Emmi Marjasto ovat tänä vuonna kesätöissä Kyrön maauimalassa Pöytyällä. Sen allasvettä ei lämmitetä, joten kylmät kesät tietävät kävijäkatoa. Kuva: Kari Salonen
    Uutiset
    15.6.201822:30
    Heli Virtanen

    Suomessa on parisenkymmentä kuntien omistamaa maauimalaa, mutta niistä vain muutama sijaitsee maaseudulla. Miksi?

    Todennäköisesti siksi, että maauimalan pitäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Vaikka uimala olisi auki vain kolme kuukautta vuodessa, sen energialaskusta tulee hulppea, jos allasvesi lämmitetään noin 25-asteiseksi. Useimmiten se lämmitetään.

    "Kaikki uimahallit ja maauimalat tuottavat tappiota", puheenjohtaja Jukka Maja Uimahalli- ja kylpyläteknisestä yhdistyksestä sanoo.

    "Karkeasti voisi sanoa, että uimahalleissa pääsymaksut tuottavat noin puolet siitä, mitä kustannuksia uimahallin auki pitämisestä aiheutuu. Maauimalat ovat vielä tappiollisempia."

    Majan mukaan uimaloilla on kuitenkin tärkeä roolinsa: uimisesta kansanterveydelle aiheutuvat hyödyt ovat suuremmat kuin raha, joka uimahallien ja maauimaloiden auki pitämiseen kuluu. Uiminen on sitä paitsi siitä harvinainen harrastus, että se sopii aivan kaiken ikäisille.

    Maauimalassa uintia voi harrastaa silloin, kun luonnonvesiin ei tarkene tai kun lämpö on saanut sinilevän kukkimaan, ja siellä, missä luonnonvesiä ei ole.

    Maauimalalle ei kuitenkaan ole virallista määritelmää, joten eri puolilta kotoisin olevat voivat mieltää maauimalan aivan eri tavoilla.

    Joissakin kunnissa maauimala on luonnonvesissä sijaitseva, poikkeuksellisen hyvin varusteltu uimapaikka, jonka rannalla on niin suihkuja ja pukukoppeja kuin lasten leikkipaikkojakin.

    Tässä jutussa maauimalalla tarkoitetaan rakennettua ulkoallasta: uimalaa, jossa on tyypillisesti 25- tai 50-metrinen aikuisten allas, pieni lastenallas, ehkä hyppypaikkoja ja suihkutilat saunoineen.

    Allasvesiasetus koskee tämänkaltaisia maauimaloita.

    Majan mukaan on ongelmallista, että ehdot maauimalan veden laadulle ovat yhtä tiukat kuin uimahallinkin veden laadulle.

    "Maauimalaan tulee väkisinkin roskaa ulkopuolelta. Joskus nuoriso käy yöuinnilla, ja sen jälkeen altaasta voi löytyä polkupyöriä ja isoja kiviä."

    Tarkista lähimmän maauimalasi sijainti täältä (Liikuntapaikat -> Vesiliikuntapaikat -> Maauimalat ja uimarannat -> 3210 Maauimala).

    Artikkelin aiheet
    maauimala
    uimahalli
    uiminen
    energiankulutus
    kansanterveys
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria