• Salmonellan lähdettä on vaikea selvittää

    Uutiset
    2.10.201316:00
    MT toimitus

    Salmonellatartunnan alkulähdettä on monessa tapauksessa vaikea varmuudella selvittää.

    Saneerattavilla tiloilla tehtyjen havaintojen perusteella kyse on yleensä ympäristöperäisistä tartunnoista. Lintujen ja jyrsijöiden salmonellapitoisia ulosteita on joutunut eläinten rehuun, ruokintalaitteisiin tai erityisesti laitumilla juomaveteen, kertoo Eläintautien torjuntayhdistys ETT.

    Saneeraukset ovat usein hankalia ja pitkäkestoisia, taloudelliset menetykset huomattavia ja koko tuotantoketjun toiminta häiriintyy.

    Tilatason tautisuojauksen ja säännöllisen haittaeläintorjunnan merkitys korostuu isoilla tiloilla, joilla käsitellään suuria rehumääriä, ja jotka monesti ovat osa laajempaa tuotantoketjua.

    ”Isoille tiloille onkin terveydenhuoltosuunnitelman liitteeksi syytä laatia erillinen suunnitelma tilan tautiriskien hallinnasta. Siihen sisältyy myös tuhoeläintorjuntasuunnitelma”, ETT kehottaa.

    Monilla suurilla nauta- ja sikatiloilla käytetään ruokinnassa ulkomailta tuotua soijaa tai rypsirouhetta, joka ohjataan suoraan ruokintaan ilman kuumennuskäsittelyä.

    Valkuaisrehut tarjoavat salmonellalle optimaalisen kasvualustan.

    Riski kohdistuu myös rehutehtaisiin ja -varastoihin sekä kuljetusvälineisiin. Tuontivalkuaisrehuihin liittyy lähes aina suurempi salmonellariski kuin kotimaiseen raaka-aineeseen, ETT:stä todetaan.

    Kyseiset rehukomponentit tutkitaan maahantuonnin yhteydessä salmonellan varalta ETT:n positiivilistan sääntöjen ja Eviran ohjeiden mukaisesti. Mikäli salmonellaa todetaan, ohjataan rehu salmonellan tuhoamiseksi happokäsittelyyn ja tutkitaan sen jälkeen uudelleen.

    Tutkimustulosten tulee olla negatiivisia ennen kuin kyseinen rehuerä voidaan ottaa käyttöön.

    Rehujen tutkiminen salmonellan varalta on kuitenkin hankalaa. Aina on olemassa riski, että rehussa oleva salmonellakontaminaatio ei osu näytteeseen, eikä tule esille ennen kuin eläinten ruokinnassa. Tämä pätee sekä käsittelemättömään että happokäsiteltyyn rehuun.

    Tästä syystä tuontitavaraa olevien soijan, rypsirouheen ja muiden valkuaisrehujen käyttöön ilman kuumennuskäsittelyä sisältyy aina kielteisestä tutkimustuloksestakin huolimatta pieni salmonellariski, ETT muistuttaa.

    MT

    Aina on

    olemassa riski,

    että rehussa oleva

    salmonellakontaminaatio

    ei osu näytteeseen,

    eikä tule esille

    ennen kuin eläinten ruokinnassa.

    Avaa artikkelin PDF

    Artikkelin aiheet
    salmonella
    eläintautien torjunta
    rehut
    ETT
    maatalous
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle