
Pienillä paikkakunnillakaan niin sanotut elämäntaparikolliset eivät enää työllistä poliisia entiseen malliin, vaan rikollisuus on muuttunut aiempaa ammattimaisemmaksi. Muutokseen on useita syitä.
Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta kertoo, että poliisin näkökulmasta toimintaympäristö on muuttunut rajusti vuosikymmenien kuluessa.
Yksi tekijä toimintaympäristön muuttumisessa on maahanmuutto.
Kun vielä 1980-luvulla vaikkapa Jyväskylässä ja sen lähialueilla poliisia työllistivät käytännössä ainoastaan kantasuomalaiset niin sanotut elämäntaparikolliset, nykyisin entistä suurempi osa poliisin asiakkaista on maahanmuuttajataustaisia.
Heidän kanssaan asioitiin voi liittyä kulttuurisia tai uskonnollisia vivahteita, ja myös tulkille voi olla tarvetta.

Poliisin vanhat tutut eivät enää tee entiseen malliin rikoksia toisaalta siksi, että ylipäätään elämäntaparikollisuus on vähentynyt. Heikkinen huomauttaa, että vähentyminen on kriminaalipoliittinen ja sosiaalipoliittinen kysymys.
”Vuosikymmeniä sitten meillä oli paljon enemmän alkoholisoituneita miehiä, jotka ajautuivat taparikollisuuteen. He olivat asunnottomia ja työttömiä”, Heikkinen kuvailee.
Toki vielä tänäkin päivänä osa ihmisistä on asunnottomia, mutta asunnottomuus on vähentynyt merkittävästi menneistä vuosikymmenistä.
Oma vaikutuksensa on myös sillä, että keinoilla, joilla aiemmin saatiin niin sanottu ”hyvä rikoshyöty”, ei enää vastaavaa hyötyä saa. Esimerkiksi erilaiset turvajärjestelyt ovat parantuneet.
Nykyisin monet kaupat ovat auki pitkälle iltaan, jopa ympäri vuorokauden, joten murtokeikoille ei edes ole tarvetta, kun niin sanotut juoksukaljat voi napata paljon menneitä vuosikymmeniä helpommin vaikkapa keskellä yötä.

Rikollisuus onkin osittain siirtynyt pois tavallisen kansan näköpiiristä.
”Kaikki yhteiskunnan muutokset kytkeytyvät eri tavoin rikolliseen toimintaan”, poliisitarkastaja muistuttaa.
Nykyään rikokset kasaantuvat entistä enemmän entistä pienemmälle ihmisjoukolle. Heikkinen painottaa, että tämä asia on syytä huomata myös silloin, kun puhutaan jengirikollisuuden kasvusta.
Heikkinen korostaa, että rikollisen elämäntavan torjunnassa keskeisessä roolissa on sosiaalipolitiikka. Rikoksen polulle eksymistä tuetaan hänen mukaansa parhaiten lapsista huolehtimalla ja perheitä tukemalla.