Antibiootteja hankitaan ja käytetään enenevässä määrin niin terveydenhuollossa kuin eläinten lääkinnässä. Se on johtanut yhä laajakirjoisempien antibioottien käyttöön, kuvaa kansainvälinen tutkijoiden ryhmä The Lancet -julkaisussa.
Ryhmä vertaa antibioottien vastustuskykyä ilmastonmuutokseen, kun otetaan huomioon kaikki sen vaikutukset.
”Muutamien vuosien sisällä saatamme joutua vastoinkäymisiin niin lääketieteessä, sosiaalisesti kuin taloudellisesti, ellei todellisiin yhteistoimiin ryhdytä heti”, artikkelin yhteenvedossa varoitetaan.
Antibioottien käyttö on omaksuttu nopean talouskasvun maissa läntisten teollisuusmaiden tapaan, tai jos mahdollista, vielä vapaammin.
Esimerkiksi Intiassa, Pakistanissa ja Egyptissä antibioottien myynti on viime vuosina lisääntynyt huimasti, koska niitä voi ostaa reseptittä.
Kiinassa kulutusta lisää se, että antibioottien myynti on sairaaloille tärkeä tulonlähde.
Tämä on johtanut antibiooteille kestävien bakteerien kiihtyvään leviämiseen. Sitä todistaa sairaalabakteerien löytyminen kaikkialta maailmasta.
Toinen huolestuttava esimerkki on E. coli -bakteerin siirtyminen syödystä siipikarjalihasta ihmisiin. E. coli aiheuttaa naisilla virtsatietulehdusta.
Sairaalatulehduksia esiintyy kehitysmaissa kaksi kertaa Eurooppaa ja kolme kertaa Yhdysvaltoja useammin, eikä näissä maissa ole välttämättä varaa hoitaa potilaita kalliilla laajakirjoisilla antibiooteilla.
Euroopassa kuolee vuosittain 25 000 potilasta antibiootteja kestävien bakteerien aiheuttamiin tulehduksiin. Yhdysvalloissa luku on 23 000. Yhdysvalloissa arvioidaan näiden bakteerien aiheuttavan vuosittain jo yli kaksi miljoonaa sairastumista.
Suomessa todetaan vuosittain 500–600 ihmisellä vaikeita antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin eli MRSA:n oireita, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo.
Tutkijat muistuttavat, että tällaisten lukujen esittäminen ei kuitenkaan kerro koko ongelman laajuutta, koska tulehdusketjut vaativat usein pitkällistä hoitoa.
Antibiootteja tulisi käyttää vain tarkoin kohdennetusti niin ihmisillä kuin eläimillä. Keinoja tautien nopeaan todentamiseen laboratorioissa tarvittaisiin tutkijaryhmän mukaan lisää. Tämä pätee erityisesti kehitysmaiden terveydenhoitoon.
Antibiootteja kestävien bakteerien rajoittaminen on kuitenkin laajempi ongelma kuin pelkästään lääketieteellinen, artikkelissa muistutetaan.
Avainasemassa on terveydenhuollon ja maatalouden ohella jätevesien käsittely.
Antibioottijäämät tulisi neutraloida jätevesistä ennen niiden johtamista luontoon tai niiden uudelleenkäyttöä.
Lisäksi tutkijat huomauttavat, että juomaveden klooraus on uusien tutkimustulosten mukaan jopa vahvistanut joitakin antibiooteille vastustuskykyisiä geenejä.
Artikkelin kirjoittamiseen on osallistunut 26 lääketieteen tutkijaa eri puolilta maailmaa.
The Lancet on maailman arvostetuimpiin kuuluva lääketieteellinen julkaisu.
Viime viikolla julkaistu artikkeli on poikkeuksellisen tärkeytensä vuoksi luettavissa verkosta maksutta.
KAIJALEENA RUNSTEN
www.thelancet.com