Soinilansalmen kylälle on viime vuosina noussut useita uusia omakotitaloja, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Arja Huovinen.
”Ja kun vanhoja taloja on tullut myyntiin ne ovat menneet kaupaksi välittömästi.”
Kylän vahvuutena Huovinen pitää ennen muuta vireää yhdessä tekemistä, jolla on pitkät perinteet.
”Vuodelta 1870 on jo maininta vireydestä ja paljosta toiminnasta, eli pohjatyö on tehty jo kauan sitten. 86 vuotta sitten kylällä aloitti kansakoulu, jonka opettaja aloitti kuoro- ja opintopiiritoiminnan”, Huovinen mainitsee.
”Kaikki on ollut jatkumoa ja me olemme osa ketjua. Tästä on ollut hyvä jatkaa ensin kylätoimikunnan ja nyt kyläyhdistyksen”, Huovinen sanoo.
Hänen mukaansa kylällä koettiin hiukan hiljaisempaa aikaa, kun kansakoulu lakkautettiin vuonna 1969 ja kyläkaupankin toiminta loppui 1970-luvun alussa.
Viime vuosina kylän suurin ponnistus on ollut entisen kansakoulun kunnostaminen Salmitaloksi.
Kyläyhdistys osti koulun vuonna 1999.
”Peruskorjaukseen kului aikaa 12 vuotta ja tehtiin talkootyötä yli 12 000 tuntia. Talkoissa yhteisöllisyys on päässyt kukoistukseen”, Huovinen kiittää.
Kylätalo on pitänyt harrastustoiminnan monipuolisena. Esimerkiksi viime vuonna talolla oli 282 käyttökertaa ja vähintään sama tahti jatkuu.
”Nyt meillä näkyy ikärakenteen muuttuminen. Meillä on virkeitä eläkeläisiä, ja on tärkeätä, että läheltä löytyy toimintaa. Syyskaudesta kevääseen kylätalolla on harrastuspiirejä viitenä päivänä viikossa kuorolaulusta äijäjoogaan”, Huovinen kertoo.
Suomen Kylätoiminnan valintaraati kiittää Soinilansalmea järjestelmällisen työn esimerkkinä. Palkinto jaettiin 29. kerran.
”Kylä ei jää odottelemaan mahdollisia kuntarakenteiden muutoksia, vaan se on ottanut ohjat käsiinsä ja luonut kyläsuunnitelman rinnalle hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman, jossa otetaan huomioon mahdolliset muutokset kunta- ja palvelurakenneasioissa. Soinilansalmen menestys pohjautuu suunnitelmallisuuteen”, valitsijat korostavat.
Valintaraati kiittelee Soinilansalmea pitkäjänteisestä kehittämisestä, jossa osaaminen ja tulokset näkyvät. Kyläläiset ovat sitoutuneita kyläsuunnitelmaan: kaikilla on omat vastuunsa, joita he toteuttavat motivoituneina. Soinilansalmelaiset ovat lähteneet rohkeasti toteuttamaan ideoitaan ja toimivat erinomaisena esimerkkinä muille maaseudun kylille, sekä kunnan ja valtiovallan päättäjille.
Vuoden kylä -valintaraati jakoi myös kaksi kunniamainintaa. 1. kunniamaininnan sai 45 asukkaan Rasimäen kylä Valtimosta. 2. kunniamaininnan sai Haapajärven Kuusaan ja Jokelan kylien yhdistynyt kylätoiminta. Kuusaassa on noin 150 asukasta ja Jokelassa 75 asukasta.
Kylätoiminnan tiennäyttäjiksi Suomen Kylätoiminta on valinnut korsnäsiläisen Ann-Sofi Backgrenin, kangasniemeläisen Pentti Niemisen ja sastamalalaisen Leena Virri-Hanhijärven.
Vuoden maaseututoimijaksi on valittu Pohjanmaan elykeskuksen kehittämispäällikkö Kaarlo Lepistö Vaasasta.
Vuoden maaseutukasvoiksi on valittu kirjailija Heikki Luoma ja ohjaaja Jukka Mäkinen.
MAIKKI KULMALA