
Reijo Tolvanen asuu Joensuun Niittylahdessa vaimonsa Marjatan kanssa noin 80-neliöisessä omakotitalossa, joka lämpeää sähkön ja varaavan takan voimin.
”Keittiön nurkassa on puulla lämpiävä hella ja olohuoneessa varaava takka”, Tolvanen kertoo.
Lisäksi talossa on puulla lämpiävä sauna. Keskellä taloa oleva muuri päästää lämpöä niin hyvin, ettei kesällä ole oikein voinut saunoa.
”Pitää odottaa että sisälämpötila laskee ainakin tuohon 23 asteeseen. Talvellahan se on tietysti hyvä, että muuri lämmittää koko talon.”
Puita takkaan, saunaan ja hellaan Tolvanen saa omasta metsästään ”hartiapankilla”. Tulevana talvena puuta on tarkoitus polttaa enemmän, mutta kuitenkin kohtuuden rajoissa.
”Ei me nyt tästä sentään mieron tielle jouduta, vaikka sähköpatteritkin ovat päällä”, Tolvanen arvioi.
Hän solmi määräaikaisen kiinteän hinnan sähköstä keväällä.
Helmikuussa ennen Venäjän hyökkäystä kahden vuoden sähkösopimusta tarjottiin 9 sentin kilowattituntihinnalla.
”Silloin myyjä vielä arvioi, että hinta laskee, ja jäin odottamaan sitä. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan niin soitin heti sähköyhtiölle. Silloin hinta oli 12 senttiä.”
Tolvaset ovat 80-luvun puolivälissä valmistuneen talon neljänsiä asukkaita. Alun perin talo lämpesi sähkövesivaraajan ja lattialämmityksen voimin.
Pari vuotta sitten putkisto kuitenkin rikkoontui ja pullautti vedet ulos juuri lomamatkan alla.
Riittävän lämpimät säät mahdollistivat kuitenkin lomalle lähdön, ja paluun jälkeen lämmitykseksi vaihdettiin sähköpatterit.
Remontista paljastui pian hopeareunus, kun sähkönkulutus pieneni roimasti.
”Aiemmin sähkönkulutus oli vuodessa noin 12 000 kilovattia, mutta seuraavana vuonna se tippui hieman yli 8 000 kilowattiin”, Tolvanen kertoo.
Syyksi hän epäilee uusien patterien hyviä termostaatteja.
”Vanha systeemi työnsi kuumaa vettä samalla teholla vaikka keli lauhtui niin pitkään, kunnes sitä meni itse säätämään. Uudet patterit ragoivat jo siihen jos lämmittää takkaa”.