Sote-uudistuksesta vastaavat ministerit yrittävät puristaa päätöksiä sosiaali- ja terveysuudistuksesta jo ennen vapun takarajaa. Neuvottelulähteistä kerrotaan, että välilinjauksia pyritään tekemään mahdollisimman pian. Tiiviitä neuvotteluita on käyty jo muutama viikko.
Kaikkien suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat vuonna 2019, kun palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille.
Hallituspuolueet vääntävät yhä kättä siitä, pitäisikö Suomen 18 maakunnalla olla verotusoikeus. Keskusta on verotusoikeuden kannalla, koska sillä vahvistetaan alueiden itsehallintoa, kun taas kokoomus vastustaa sitä veroasteen nousun pelossa.
Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen uskoo, että hallitus päätyy kompromissiin eikä maakuntien verotusoikeudesta tehdä päätöksiä tällä hallituskaudella. Sen sijaan hallitus voisi aloittaa siitä pidemmän aikavälin valmistelun.
Rahoituksen valmisteluryhmässä istuva Sulonen kuitenkin arvioi, että tällainen linjaus jäisi vain poliittiseksi manifestiksi, koska istuvan hallituksen tahdonilmaukset eivät velvoita tulevaa hallitusta.
"Tarvittaisiin parlamentaarista valmistelua, jotta uudistusta voitaisiin viedä pitkäjänteisesti eteenpäin", hän sanoo.
Valtaosa maakuntien rahoituksesta tulee joka tapauksessa valtiolta. Lisäksi tulovirtaa kertyy asiakasmaksuista.
Alueille ollaan Sulosen mukaan luomassa omaa laskennallista valtionosuusjärjestelmää, jossa rahoitus määräytyy olosuhteiden ja palvelutarpeiden, esimerkiksi ikärakenteen ja sairastavuuden mukaan.
Kuntaliitossa uskotaan, että maakunnat tulevat olemaan valtion tiukassa ohjauksessa, koska muutoin tavoiteltua kolmen miljardin euron säästöä ei synny.
Sulonen pitääkin kyseenalaisena, jääkö maakunnille enää riittävän paljon päätäntävaltaa, jotta niitä voidaan pitää itsehallintoalueina.