Kaikki ihmisen Suomeen tuomat kasvit ovat vieraslajeja – puutarhurin on pidettävä oman pihansa lajit kurissa

Jättipalsamin tunnistettava haju ja hauskat, poksahtavat siemenkodat ovat monille tuttuja. Kasvi viihtyy erityisesti kosteissa ja puolivarjoisissa paikoissa. Se pitää kitkeä ennen siementen ilmestymistä. Kuva: Ville-Petteri Määttä

Komealupiini on tuttu tienvarsilta. Kuten monet muutkin vieraskasvit, se on levinnyt Suomen luontoon kauneutensa takia. Kukkaa istutettiin puutarhoihin koristekasviksi, mutta se sopikin Suomen olosuhteisiin liian hyvin. Kuva: Tarja Iivonen

Jättiputki on paisunut ongelmaksi paitsi Suomessa myös monissa muissa Euroopan maissa. Tuhoamisohjeet kannattaa tarkistaa verkosta, sillä kasvin kosketusta paljaalla iholla on ehdottomasti vältettävä. Kuva: Kari Salonen

MT:n toimitukseen tuli keväällä kysely idänsinililjasta, joka leviää helposti pihasta toiseen.

"Eikö tämä kutsumaton vieras ole lupiinin, jättiputken, kurtturuusun ja siperianpalsamin kaltainen haitallinen vieraslaji, joka elinvoimaisuudellaan syrjäyttää kotoperäisiä lajeja", lukija ihmetteli.

Idänsinililjaa ja muita puutarhoista levinneitä kasveja kuvataan usein "pihakarkukalaiseksi". Ne ovat kuitenkin kaikki vieraslajeja, VieKas Life-hankkeen asiantuntija Markus Seppälä Suomen luonnonsuojeluliitosta kertoo.

"Kaikki lajit, myös koristekasvit, jotka ovat kulkeutuneet ihmisen myötävaikutuksesta Suomeen, ovat lähtökohtaisesti vieraslajeja. Hyvin pieni osa vieraslajeista on luokiteltu varsinaisesti haitallisiksi."

Haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Haitalliset vieraslajit ovat aggressiivisia lisääntyjiä ja aiheuttavat haittaa joko luonnolle tai ihmiselle. Ihmiselle aiheutettu haitta voi olla terveyellistä, taloudellista, sosiaalista tai kulttuurillista.

"Nyrkkisääntö on, että kaikki haitalliset vieraslajit ovat vieraslajeja mutta kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia", Seppälä korostaa.

"Vieraslajeista on puhuttava neutraalisti, sillä omalla paikallaan kasvaessaan ne ovat hyödyllisiä. Esimerkiksi monet viljeltävät kasvit ovat tietenkin vieraslajeja, samoin monet pölyttäjiä ilahduttavat, aikaisin kukkivat perennat."

Vaikka vieraslaji ei olisi haitallinen, kuten idänsinililja, sitä ei saisi päästää leviämään omasta pihasta.

"Vieraslajilain mukaan kasvien leviäminen ja siitä aiheutuvat vahingot ovat maanomistajan vastuulla. Haitallisten vieraslajien listan lajeista on omalla tontilla päästävä eroon ja kaikkien vieraslajien leviäminen estettävä", Seppälä kertoo.

Leviämisen vahtimisessa on tärkeää ottaa huomioon paitsi tontin rajat myös kasvijätteen käsitteleminen. Jos puutarhan kasvijäte läjitetään luvattomalle tunkiolle esimerkiksi lähimetsään, lajit voivat levitä.

"Sekä vieraslajilaki että jätelaki kieltävät tällaiset tunkiot", Seppälä huomauttaa.

Vieraslajeihin on kiinnitetty viime aikoina entistä enemmän huomiota. Esimerkiksi kunnat ja kaupungit voisivat kuitenkin tehdä alueillaan enemmän.

"Tiedotus ja viestintä aiheesta ovat tärkeitä. Vieraslajityö sai nykyisessä hallitusohjelmassa lisäresursseja, joten tilanne voi nyt parantua", Seppälä kertoo.

Ilmastonmuutos kuitenkin lisää haasteita. Suomen kylmä ja karu ilmasto on aikaisemmin suojellut meitä monilta haitallisilta vieraslajeilta.

"Suomessa kasvukausi jää lyhyeksi, pitkä ja pimeä talvi on pitänyt alueen puskuria hyvin yllä vieraslajeja vastaan. Monet saapuvista vieraslajeista kuolevat matkalla. Tulevaisuudessa lajit, jotka eivät tähän mennessä ole voineet tuottaa kypsää, leviämiskykyistä siementä kasvukauden lyhyyden takia, voivat muodostua ongelmaksi."

Vain aika näyttää, mitkä kasvit muuttuvat haitallisiksi vieraslajeiksi. Esimerkiksi jättipalsami ja jättiputki tulivat Suomeen ensin koristekasveiksi ja meni kauan aikaa, että niiden leviäminen muodostui ongelmaksi.

"Esimerkiksi komealupiinista kokonaan eroon pääseminen näyttäisi olevan jo mahdotonta. Nyt yritämme pitää sen pois arvokkaimmilta luontoalueilta", Seppälä kertoo.

Suomalaiset luonnonkasvit ja niistä jalostetut lajit ovat puutarhassa riskittömiä valintoja. Vieraslajeista voi valita hybridejä, jotka eivät voi tuottaa itämiskykyistä siementä.

Tietoa vieraslajeista: vieraslajit.fi

• Rusoamerikanhorsma eli amerikanhorsma
• Vaalea-amerikanhorsma
• Armenianjättiputki
• Kaukasianjättiputki
• Persianjättiputki
• Etelänruttojuuri
• Hukkakaura
• Tarhatatar eli hörtsätatar
• Japanintatar
• Sahalinintatar eli jättitatar
• Isopiisku
• Karvakanadanpiisku eli korkeapiisku
• Kanadanpiisku
• Isosorsimo
• Isotuomipihlaja
• Jättipalsami
• Lännenpalsami
• Kanadanvesirutto
• Karhunköynnökset
• Komealupiini
• Kurtturuusu
• Paimenmatara, piennarmatara
• Pajuasteri
• Rikkanenätti
• Rikkapalsami
• Terttuselja