Maa- ja metsätalousministeriön teettämän tutkimuksen mukaan hyvän ravitsemuksen huomioonottaminen ja merkitys kuntien päätöksenteossa vaihtelevat suuresti.
Yleisesti ravitsemusta pidetään tärkeänä asiana, mutta ruokapolitiikan rooli päätöksenteossa vaihtelee kuntakohtaisesti. Tutkimuksessa selvitettiin myös kuntien tekemiä ravitsemukseen liittyviä toimia ja sitä, miten hyödyllisinä ravitsemuspäätöksentekoa tukevia oppaita ja selontekoja pidetään.
Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä.
”Kunta voi tukea terveellisten valintojen mahdollisuuksia, jolloin yksilön mahdollisuudet edistää omaa terveyttään paranevat”, sanoo elintarvikeylitarkastaja Minna Huttunen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Kyselyyn vastanneista kunnista kahdella kolmasosalla on hyvinvointistrategia, mutta näistä vain 59 prosenttia ilmoitti ottavansa ravitsemuksen strategiassaan huomioon. Kyselyyn vastasi 86 kunnasta yhteensä 94 eri viranhaltijaa.
”Hyvinvointistrategian olemassaolo kertoo siitä, että ravitsemukseen suhtaudutaan kunnassa myönteisesti”, toteaa Huttunen.
Kunnissa väestön terveyttä edistetään esimerkiksi joukkoruokailussa, etenkin kouluissa ja päiväkodeissa sekä kunnan liikuntapalveluilla.
Huttunen huomauttaa, että terveyden edistäminen ennaltaehkäisevillä toimilla on tehokkaampaa ja edullisempaa kuin sairauden hoitaminen.
”Ravitsemus- ja terveyskysymykset pitäisi aina ottaa huomioon ruokapoliittisia päätöksiä tehtäessä.”
Tutkimuksesta kävi ilmi, että suosituksista käytetyin oli kouluruokasuositus. Myös suomalaiset ravitsemussuositukset sekä ravitsemussuositukset ikääntyneille olivat käytössä muita useammin.
MT