Susiin halutaan puuttua nykyistä joustavammin

”Kannanhoidollinen metsästys on tasan yksi, ainoa ja oikea vaihtoehto. Silloin susiongelman hoitaa metsästysorganisaatio”, totesi värtsiläläinen maanviljelijä Mika Piiroinen uutta sudenhoitosuunnitelmaa pohjustaneessa tilaisuudessa Tohmajärvellä torstaina.

Koko päivän kestäneessä työryhmätyöskentelyssä päädyttiin siihen, että jokaisesta susilaumojen vaikutuspiiristä kootaan työryhmä, jossa on esimerkiksi seitsemän jäsentä. Edustettuina voisivat olla kylät, kuntien maataloustoimi, poliisi, maataloustoimijat, rajavartiolaitos ja niin edelleen.

Mutta ennen kaikkea nykyistä aktiivisempaa kehittäjän roolia kuulutettiin alueellisilta riistakeskuksilta, joiden arvioitiin nykyisellään vain seurailevan sivusta susikeskustelua.

”Sehän on aivan helmi päivän anniksi. Alueelliset riistakeskukset voisivat toimia paikallisten toimijoiden ja viranomaistutkijoiden välissä”, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL)edustajana työryhmiä eri paikkakunnilla luotsannut tutkija Juha Hiedanpää maalaili.

Uutta valtakunnallista sudenhoitosuunnitelmaa valmisteleva Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta sanoi, että hänen ryhmässään esitettiin kannanhoidollisen metsästyksen sallimista ja muutoinkin nykyistä joustavampaa mahdollisuutta puuttua suteen.

RKTL:n tutkija Matti Salo listasi esiin nousseita epäkohtia:

”Suuri ongelma on se, ettei valtio osaa varata riittävästi rahaa korvauksiin. Muutoinkaan korvausjärjestelmää ei pidetä oikeudenmukaisena. Rahat tulevat liian hitaasti eikä järjestelmä ole ajan tasalla”, Salo kiteytti luotsaamansa ryhmän viestiä.

Mika Piiroinen arvioi, että päivän aikana saatiin hyvä läpileikkaus siitä, mitä kylällä susista ajatellaan.

”Koska susia ei ole metsästetty, niillä ei ole negatiivista kokemusta ihmisestä. Siksi ne pyrkivät pihoihin joka talvi entistä röyhkeämmin”, susiaidan sisällä perheineen asuva Piiroinen kertoi