KIRJA
Keski-Suomessa on ollut monta hyvää ravihevosta viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana. Mikko Korpelan toimittama maakunnan hevoshistoria esittelee suuren määrän raviratoja, hevosia, hevosmiehiä ja muutaman hevosnaisenkin.
Ensimmäiset valtion ravikilpailut Jyväskylän Hippos-radalla ajettiin maaliskuussa 1913. Sitä ennen oli ajettu kilpaa järvien jäillä.
Nykyiselle Jyväskylän raviradalle Killerjärvelle kilpailut siirrettiin vuonna 1974.
Eri puolilla maakuntaa oli ajettu kilpaa jääraveissa jo 1800-luvun puolella. Useille paikkakunnille on sittemmin tehty ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia raviratoja talkoovoimin.
Seutukunnalliset hevosystäväinseurat ovat järjestäneet hevosnäyttelyjä ja ravitapahtumia. Monet henkilöt ovat olleet aktiivisesti mukana vuosikymmeniä.
Keskisuomalaiset ravurit ovat kilpailleet ja menestyneet myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Hankasalmelaisen Erkki Hatakan ori Askare on Keski-Suomen ensimmäinen ravikuningas. Voittoon se ravasi Kouvolassa vuonna 1964. Rattailla istui Viljo Keskinen.
Laukaalainen Antero Vesterinen osallistui Vokkerilla kuninkuusraveihin kuusi kertaa. Voittoa ei tullut, parhaat sijoitukset olivat kaksi kakkossijaa.
Kuninkuusravien kakkossijan saavutti myös Antero Tupamäki Eri-Mustalla. Eläinlääkäri Tupamäki tuli töihin Laukaaseen vuonna 1984 perustetulle hevosklinikalle.
Kirjassa esitellään lukuisia henkilöitä, joilla on taitoa ja malttia valmentaa vähän heikommastakin hevosesta huippuravureita. Nykyajan keskisuomalaisista valmentajista nimekkäimpiin kuuluu Jouko Tarvainen, joka on noussut julkisuuteen hevosten saunottajana.
Ohjastustuntumaa Tarvainen on hankkinut muun muassa vasikan ja poron vetämillä rattailla. Patrikin Muistolla Tarvainen ajoi ravikuninkuuden vuonna 2009.
Kaihlajärven hevosperheen tyttäret Hanna ja Päivi ovat edustaneet Suomea naisohjastajien EM-kisoissa asti. Hanna voitti Euroopan mestaruuden vuonna 1993.
Kirja esittelee monta keskisuomalaista hevosenomistajaa ja -ohjastajaa. Tekstin paljous vie tilaa mustavalkokuvilta, joiden soisi olevan suurempia.
Kirjassa on myös Jaakko Luoman kirjoittama osio maakunnan tukinajajista. Esimerkiksi Multian savotoilla oli 1920- ja 1930-luvuilla jopa 500 hevosta yhtä aikaa. Sama määrä hevosia tarvittiin tuomaan puita Jämsänkosken sellutehtaan tarpeisiin.
Kirja on osa Manner-Suomen kehittämisohjelman 2007–2013 hanketta Keskisuomalaista hevoskulttuuria sadan vuoden ajalta.
REIJO VESTERINEN
Mikko Korpela (toim.): Hevosia
hyviä, rahoja kuin jyviä – hevos-
historiaa Keski-Suomesta. 304 sivua.