Kehysriihestä saatiin kasvutoimia, mutta liian vähän ja liian myöhään ‒ maatalous sai taas pettyä

Petteri Orpon (kok.) hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on jäänyt tavoitteistaan. Kautensa viimeisessä kehysriihessä hallitus päätyi perumaan osan aiemmista päätöksistään.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 1 600 eurosta 2 100 euroon ja sen vähennysprosenttia korotetaan 35 prosentista 40 prosenttiin. Suunta kääntyi kesken hallituskauden, jonka alussa vähennystä heikennettiin. Ratkaisu syvensi monien yrittäjien ahdinkoa.

Kehysriihessä päätettiin tukipaketista asuntotuotantoon ja rakennusalalle. Taloyhtiölainojen sääntelyä sujuvoitetaan, asuntojen uudistuotantoa edistetään ja asuntokauppaa vauhditetaan. Ensiasunnon ostajien mahdollisuutta lähteä nopeammin asuntokaupoille helpotetaan. ASP-lainojen ilmaisen valtiontakauksen osuus nostetaan 95 prosenttiin.

Rakennuspuolen tukeminen on tervetullutta. Suomessa raksa on sektori, josta kasvua ja toimeliaisuutta kanavoituu laajasti muuallekin. Ja kääntäen: rakennusalan hyytyessä taantuma levittäytyy koko yhteiskuntaan, kuten viime vuosina on nähty.

Ympäristöministeri Sari Multala (kok.) tähdensi torstaina aamulla toimittajien aamukahvitilaisuudessa, että rakennuspuolta on tuettu aiemminkin hallituskaudella, muun muassa suurimpien kaupunkiseutujen MAL-sopimusten kautta.

Mutta toimet ovat olleet riittämättömiä. Hallitus on toimillaan ‒ tai toimettomuudellaan ‒ saattanut jopa heikentää Suomen talouskehitystä. Jos rakennusalaa olisi kunnolla tuettu jo hallituskauden alussa keväällä 2023, ei Suomen talous ja työllisyys todennäköisesti olisi yhtä heikossa jamassa.

Tällainen tempoilu nakertaa luottamusta hallituksen talouspoliittiseen linjaan ja osaamiseen.

MTK:n mielestä vaikuttavat päätökset jäivät kehysriihessä käytännössä tekemättä maatalouskriisin osalta. MTK:ssa korostetaan, että Iranin sodan vaikutukset energiamarkkinoihin ja tuotantopanosten hintoihin ovat edelleen pahenemassa.

Toiminnanjohtaja Jyrki Wallinin mukaan energiaveron palautukseen kahdeksi vuodeksi tehty 10 miljoonan euron korotus ei korjaa tilannetta, jossa satojen miljoonien eurojen kustannusnousut lannoitteisiin ja polttoaineisiin kasaantuvat nopeasti maatiloille. Hyvää on se, ettei hallitus kohdistanut leikkauksia ruokaa tuottavaan maatalouteen.

Wallinin mukaan paketti ei sisältänyt mitään merkittäviä kriisitoimia, jotka helpottaisivat ahdingossa olevia alkutuottajia. MTK on painottanut ruokamarkkinoiden tasapainottamista jo pitkään.

Vielä pettyneempiä ollaan MTK:n metsäpuolella.

”Ei edes tuhkat jääneet pesään. Esitys oli karvas pettymys”, kommentoidaan tuoreeltaan.

Myös uusia leikkauksia tierahoihin pidetään tuottajajärjestössä erittäin huolestuttavana yksityiskohtana. Itä-Suomen erityisaluekokeilun edistäminen on sentään myönteinen asia.

Hallitus kertoi valmiudestaan reagoida maatalouden ahdinkoon, jos tilanne edelleen pahenee. MTK:ssa asiaa seurataan tiiviisti.

Riihessä räätälöitiin 20 miljoonalla eurolla osaamisseteli täydennyskoulutukseen pitkäaikaistyöttömille. Sen arvioidaan riittävän enimmillään 20 000 työttömän kouluttamiseen. Määrä on pieni nykyinen massatyöttömyys huomioiden. Olisiko aiheellista palauttaa aikuiskoulutustuki, jonka tämä hallitus leikkasi pois?

Nuorisotyöttömyyden helpottamiseen kohdennetut pilottihankkeet aloitetaan kuudessa suurimmassa kaupungissa ja korkean nuorisotyöttömyyden kaupungeissa. Varmasti paikallaan oleva toimenpide, mutta entä maaseudun nuoret?

Säästöpuolella Orpon-Purran hallituksen moukari osuu jälleen rajusti yhteiskunnan heikoimpiin. Valmiiksi kriisiytyneestä sote-sektorista leikataan edelleen 240 miljoonaa euroa. Terveyskeskusmaksut nousevat ja sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä viedään paljon rahaa.

Käytännössä kovimman iskun ottavat vastaan vanhukset ja vammaiset.