Orpo: Talouden raamit tarkoitus antaa tänään – Halla-aho: Ajamme mahdollisimman suuria leikkauksia kehitysyhteistyövaroihin

Hallituksen muodostaja Petteri Orpon (kok.) mukaan tänään on tarkoitus antaa talouden alustavat raamit hallitusneuvotteluihin. Taloudesta vastaavan työryhmän raamit antavat suuntaa sille, mitä reformipöydissä tehdään. Ne antavat myös talouden realismia neuvotteluihin.

Hän ei vahvistanut lehtitietoja, joiden mukaan suunnitteilla olisi 2+2+2 miljardin euron sopeutusmalli. Hän kuitenkin totesi, että sopeutus koostuu kolmesta osasta, kuten aiemminkin on kerrottu.

”Näitä ovat kasvu- ja työllisyystoimet, rakenteelliset uudistukset, joilla saadaan tuottavuutta lisää ennen kaikkea julkiselle sektorille ja sitten kolmantena suorat säästöt ja priorisoinnit. Kaikissa on paljon tekemistä, hän sanoi Säätytalolla aamupäivällä.

Kaikki hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet ovat sitoutuneet siihen, että valtiontaloutta sopeutetaan kuudella miljardilla eurolla tällä vaalikaudella.

Kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit käyvät toista viikkoa hallitusneuvotteluita.

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan puolue ajaa hallitusneuvotteluissa mahdollisimman suuria leikkauksia kehitysyhteistyövaroihin. Sen lisäksi perussuomalaiset vaatii käytettävissä olevien rahojen parempaa käyttöä ja parempaa kohdentamista.

”Kantamme on se, että maa ei voi auttaa velaksi. Toisin sanoen kehitysapua voidaan harjoittaa ainoastaan budjettiylijäämästä, jota ei tällä hetkellä ole näkyvissä”, Halla-aho sanoi ennen neuvottelujen alkua Säätytalossa medialle.

Halla-ahon mukaan asiasta on pystytty käymään yllättävän rakentavaa ja rauhallista keskustelua neuvottelupöydässä, vaikka siitä on syviä erimielisyyksiä. Neuvotteluja asiasta jatketaan hänen mukaansa tänään.

Halla-aho istuu pöydässä, jossa ratkotaan muun muassa Eurooppa-politiikkaan, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä kehityspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä.

Hän kertoo ryhmässä olevan syviä erimielisyyksiä muustakin kuin kehitysyhteistyörahoista. Perussuomalaisilla ja kristillisdemokraateilla on esimerkiksi paljon kriittisempi suhtautuminen EU:n liittovaltiokehitykseen kuin muilla osapuolilla eli RKP:llä ja kokoomuksella.

”Mutta sanoisin, että yllättävän monissa asioissa olemme päässeet eteenpäin ja pystyneet löytämään sellaisia muotoiluja, jotka ovat kelvanneet kaikille osapuolille.”