Satamien yhtiöitys tehostaa toimintaa
Kunnalliset satamat yhtiöitetään syksyllä tai viimeistään ensi vuoden alussa. Satamat joutuvat sopeutumaan entistä tiukemmin markkinoihin, jonka vuoksi satamat yhdistyvät toisiinsa, tehostavat ja erikoistuvat.
Maaseudun Tulevaisuus 200140610 Kaskinen. Sataman laiturissa on kolme laivaa lastaamassa. Nordgard ja Westgard lastaavat sahatavaraa ja Ameland lastasi selluloosaa. Nordgardin kansimies Dimitry Yanovskiy setvimässä köysiä laivan odottaessa lastausvuoroaan.By Johannes Tervo Kuva: Jyrki Johannes TervoSatamien toiminta tehostuu lähitulevaisuudessa, kun kuntien hallinnassa olevat satamat yhtiöitetään tänä vuonna, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen uskoo.
Tähän asti satamat ovat olleet kuntien hallussa, mikä on vaikuttanut kehitykseen hidastavasti. Kunnat ovat pitäneet tiukasti kiinni kukin omista satamistaan.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Suomen satamissa on ylikapasiteettia sekä tarpeeseen että moniin muihin maihin verraten.
Ministeriössä satamia ei kuitenkaan aleta väkisin vähentämään.
”Jatkossa markkinat määräävät, lukumäärä ja kapasiteetti muotoutuvat sopivaksi”, Pursiainen sanoo.
UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen arvioi pari viikkoa sitten, että satamia on liikaa Suomen tarpeeseen nähden.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) totesi, että satamien tarve on katsottava yksi kerrallaan.
”Kaikissa niissä on takana suuri teollisuuslaitos tai alue.”
Suomessa on 52 satamaa, joista 20 isoimman kuljetusmäärät ylittävät miljoona tonnia vuodessa.
Kaskisten satamaan menevä rata on ollut lakkautusuhan alla. Satama pitää rataa toiminnalleen elintärkeänä.
Teollisuusneuvos Lassi Hilska liikenne- ja viestintäministeriöstä arvioi, ettei rata ole satamalle täysin elämän tai kuoleman kysymys.
”Sinne kulkee rautateitse alle 300 000 tonnia vuodessa tavaraa, joka pystytään hoitamaan myös autoilla.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat