Keskuskauppakamari on pettynyt hallituksen työllisyystoimiin – "Oikea mittasuhde olisi kymmenkertainen"
Keskuskauppakamari kritisoi hallituksen kunnianhimottomuuteen ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisessa
Keskuskauppakamarin Juha Romakkaniemen mukaan hallituksen työllisyystoimet jäivät kokonaisuudessaan näpertelyksi. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGESHallituksen sopimat 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet ovat Keskuskauppakamarin mukaan riittämättömät.
“Nyt päätetyt toimet ovat pisara meressä suhteessa rakenteellisten työllisyystoimien tarpeeseen ja julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Oikea mittasuhde välittömille työllisyystoimille olisi kymmenkertainen. Kestävyysvajeen mittaluokka on satakertainen, noin kymmenen miljardia euroa”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo tiedotteessa.
Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen olisi pitänyt uudistaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa paljon rohkeammin, sillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistaminen ei korjaa työnteon kannusteita riittävästi.
“Yli puoli miljoonaa suomalaista on ETLAn tällä viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan tuloloukussa. Työttömyysloukussa on yli 100 000 suomalaista. Tämä tarkoittaa ihmisjoukkoa, jonka ei kannata edes ottaa työtä vastaan. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan reilu porrastaminen yhdistettynä keston leikkaamiseen on keskeinen ratkaisu työttömyysloukkujen purkamiseen ja työllisyyden kasvattamiseen”, sanoo Romakkaniemi.
Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen työllisyystoimet jäivät kokonaisuudessaan näpertelyksi.
“On hyvä, että opintotuen tulorajoja korotettiin pysyvästi. Listalla on myös pienempiä toimia, jotka ovat perusteltuja. Julkisen talouden kestävyyden kannalta toimet jäävät kuitenkin kokonaisuudessaan näpertelyn tasolle”, lisää Romakkaniemi.
Keskuskauppakamarin mukaan hallitus on kasvattanut valtion vuosittaista budjettia etupainotteisesti hallituskauden alusta alkaen ja lisännyt kertaluonteisten, yli kahden miljardin euron tulevaisuusinvestointien lisäksi myös valtion pysyviä toimintamenoja merkittävästi.
”Menojen vastapainoksi sovitut julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet ovat kuitenkin jääneet erittäin vaatimattomiksi. Lähes kaikki hallituksen työllisyystoimiksi laskemansa ovat vaatineet julkisten menojen lisäämistä”, Romakkaniemi sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat