Katso kartalta, miten tervanpolton historia näkyy kotikunnassasi – eniten tervahautoja löytyy Kuhmosta

Kuva: Heta-Linnea Kovanen

Löytyykö kotisi lähistöltä tervahautoja? Nyt voit tarkistaa asian helposti, sillä Maanmittauslaitos on koonnut tervanpolttoon aikoinaan käytetyt kuopat kartalle.

Maastotietokantaan on merkitty yli 16 000 tervahautaa. Eniten niitä löytyy Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maastosta.

Kunta- ja maakuntakohtaiset tervahautojen luvut voi katsoa Suomigrammi-palvelusta.

Ykköspaikkaa tervahautojen määrässä pitää Kuhmo. Kunnan alueelta on merkitty maastotietokantaan yli 2 800 tervahautaa.

Luvut eivät kuitenkaan kerro välttämättä koko totuutta, Maanmittauslaitos muistuttaa.

Syynä on se, että Suomessa ei ole koskaan tehty systemaattista tervahautakartoitusta. Suomen maastoa kartoittaneet ovat merkinneet tervahaudan kartalle vain, jos sellainen on sattunut löytymään.

Myös juttutuokiot paikallisten kanssa ovat voineet johdattaa kartoittajat tervahaudan äärelle.

"Oulu tunnetaan tervakaupunkina, ja kartaltakin näkee, että Kainuun metsät ovat olleet tärkeää tervantuotantoaluetta. Kaikkia vanhoja tervahautoja ei kuitenkaan ole peruskartalle kartoitettu. Aiemmin tervaa poltettiin muuallakin Suomessa, mutta 1700–1800-luvuilla päätuotantoalueiksi jäivät Pohjanmaa ja Kainuu. Näiltä alueilta tervahaudat ovat parhaiten säilyneet maastossa", kertoo kartastopäällikkö Reima Ronkainen Maanmittauslaitoksesta.

Tervahautojen paikat näyttävään karttaan on lisätty maaston profiilin paljastava rinnevarjostus. Kartalta voi siten löytää myös sellaisia tervahautoja, joista ei ole tehty karttamerkintää.

Maastossa tervahaudan erottaa maanpinnan syvennyksenä. Sen halkaisija on yleensä muutaman metrin, ja reunoilla saattaa olla vallia.

"Rinnevarjostus tuo esiin pinnanmuodot ja korkeusvaihtelut myös silloin, kun paljaalla silmällä näkyisi ensi alkuun vain ryteikköä. Tutun metsäpolun tai mökkimaaston läheltä voi tarkemmalla tutkiskelulla löytyä kulttuurihistoriallisesti kiinnostavia paikkoja", kertoo johtava asiantuntija Olli Sirkiä Maanmittauslaitoksesta.

Hän kannustaa ihmisiä lähtemään kesällä bongailemaan tervahautoja.

"Etsimisen voi aloittaa maastokarttaa ja rinnevarjostusta tutkimalla. Sitten voi lähteä maastoon katsomaan, miltä vanhalla tervanpolttopaikalla nykyään näyttää. Jos onnistuu löytämään ennestään kartoittamattoman tervahaudan, niin siitä ilman muuta saisi sitten lisäpisteitä."

Lue myös:

Aarre: Säkylän jokakesäisessä tervatapahtumassa syntyy 400–650 litraa mustaa kultaa

Retkikartta.fi johdattaa retkeilijät historiakohteiden äärelle