Kysely: Keskisuurten kuntien päättäjät toiveikkaimpia tulevaisuudesta sote-uudistuksen jälkeen
Positiivisena asiana vastaajat mainitsivat kuntatalouden yksinkertaistumisen ja ennustettavuuden paranemisen, kun sote-palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle.
Uudet lakot alkoivat, kun vuorokausi vaihtui keskiviikoksi ja päättyvät torstai-iltana puoliltaöin. LEHTIKUVA / TIMO HEIKKALA .Lähes puolet työeläkevakuuttaja Kevan kuntapäättäjäbarometriin vastanneista kuntapolitiikoista näkee oman kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ainakin ristiriitaisena sote-uudistuksen jälkeen. Joka kolmas (35 prosenttia) arvioi kuntansa näkymät negatiivisiksi ja yhdeksän prosenttia piti niitä ristiriitaisina. Optimistien osuus jäi 18 prosenttiin.
Kuntien viranhaltijat ovat poliitikkoja toiveikkaampia. Heistä 22 prosenttia piti näkymiä synkkinä ja 12 prosenttia ristiriitaisina. Optimistien osuus oli 27 prosenttia.
Toiveikkaimpia oman kuntansa tulevaisuuden suhteen olivat keskisuurten, 50 000–100 000 asukkaan kuntien päättäjät. Heidän joukossaan 27 prosenttia näki kuntansa tulevaisuuden myönteisessä valossa.
Positiivisena asiana vastaajat mainitsivat kuntatalouden yksinkertaistumisen ja ennustettavuuden paranemisen, kun sote-palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle.
Synkemmissä arvioissa nousi esille huoli kunnan taloudesta. Valtionavustukset pienevät ja rahoitusmalli on monelle kunnalle epäedullinen, todettiin monissa vastauksissa. Myös huoli sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudesta kunnan lähialueella nousee esille.
Barometrissa kyseltiin päättäjiltä, miten kunnan palvelurakennetta aiotaan tulevaisuudessa kehittää. Suosituin ratkaisu oli palvelujen järjestäminen muiden kuntien kanssa, jota suunnitteli 53 prosenttia vastanneista.
Lisäpalveluiden hankkiminen yksityiseltä sektorilta kiinnosti eniten suurten kuntien päättäjiä. Heistä 68 prosenttia otti tämän vaihtoehdon esille, kun koko vastaajajoukosta tätä mieltä oli 44 prosenttia.
Myös palvelujen yksityistäminen osittain tai kokonaan oli erityisesti suurten kuntien asialistalla. Yli 100 000 asukkaan kuntien päättäjistä kaksi kolmesta kertoi oman kuntansa suunnittelevan ulkoistuksia. Koko vastaajaryhmässä osuus oli 38 prosenttia.
Ruoka- ja ateriapalvelut ja varhaiskasvatus olivat poliittisten päättäjien vastauksissa useimmin esillä ulkoistettavina aloina. Viranhaltijat mainitsivat useimmin siivous- ja puhtaanapitopalvelut sekä hallinnon tukipalvelut.
”Palvelutuotannon ulkoistushalukkuus on pysynyt viime vuoteen verrattuna samalla tasolla. Suurissa kunnissa kiinnostus on pieniä suurempaa. Varhaiskasvatus ulkoistettavana palveluna kertonee jotain myös palvelutuotannon järjestämisen haasteista”, totesi Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen tiedotteessa.
Palvelujen ulkoistaminen heijastuu suoraan julkisen alan eläkemaksuista huolehtivan Kevan toimintaan, Kainulainen huomautti.
”On hyvä muistaa, että kuntien palvelutuotannon ulkoistus yksityiselle vähentää Kevan eläkemaksujen ja maksajien määrää. Kuntien mittavat palveluiden yksityistämiset vaikuttavat korottavasti Kevan eläkemaksulaskelmiin”, hän sanoi.
Kevan vuosittain julkaiseman kuntapäättäjäbarometrin toteutti Pohjoisranta BCW. Kysely tehtiin viime vuoden lopulla verkkokyselynä. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1 156, jolloin tutkimuksen vastausprosentti oli 11,3. Kuntien virkamiesjohto vastasi kyselyyn poliittisia päättäjiä aktiivisemmin.
- Osaston luetuimmat
