Korona siivitti kaupan kasvuun – kriisi tuotti myös häviäjiä

Vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi koronavuonna, mutta kohteli kaupan toimialoja hyvin vaihtelevasti, kertoo Kaupan liitto. Alustavien tietojen perusteella vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi viime vuonna vajaat neljä prosenttia.

Päivittäistavarakauppa sai vielä ylimääräisen koronasysäyksen, kun etätöihin jääneet kuluttajat laittoivat itse ruokansa. Päivittäiskaupan liikevaihto lisääntyi lähes seitsemän prosenttia.

"Täysin entiselleen vähittäiskauppa ei koronan jälkeen palaa. Jotkut muutokset niin kuluttajakäyttäytymisessä kuin kaupan omissakin toiminnoissa ovat pysyvämpiä", arvioi Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja tiedotteessa.

Erikoiskaupalle koronavuosi oli hyvin ristiriitainen. Varsinkin rautakauppa, kodin tekniikka sekä urheilu- ja sisustuskauppa hyötyivät koronan aiheuttamasta liikkuvuuden vähenemisestä sekä etätyön ja -opiskelun yleistymisestä.

Sen sijaan muotikaupalle kävi kalpaten. Muotikauppa menetti liikevaihdostaan lähes neljänneksen.

Kaupan liitto odottaa vähittäiskaupan liikevaihdon määrän kasvavan tänä vuonna noin 2,5 prosenttia, jos pandemia alkaa hiipua ja liikkuminen, matkustaminen ja palveluiden käyttö vilkastuvat jo kesän aikana.

Jos pandemia pitkittyy, se vaikuttaa kuluvan vuoden kasvuun. Mitä pidempään liikkumisen ja matkustamisen sekä muiden palveluiden käytön vähäisyys jatkuvat, sitä kauemmin tiettyjen vähittäiskaupan alojen kasvu säilyy nopeana ja toisaalta joidenkin alojen ahdinko syvenee.

Liitto painottaa, että ostovoimasta, osaamisesta ja yrittäjyydestä huolehtiminen ovat avainasemassa koronan jälkeiseen aikaan siirryttäessä.

Pandemia on siivittänyt verkkokaupan ennätyslukemiin. Kurjenojan mukaan digiostamisen keskimääräinen vuosikasvu 2010-luvulla on ollut noin 10 prosenttia. Viime vuoden kasvu hypähti 18 prosenttiin.

Kaupan liitto arvioi, että korona vauhdittaa myös lähivuosien verkkokauppaa, vaikka pandemian väistyttyä digikaupan hurjimmat kasvuluvut jäävätkin historiaan.

"Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että erikois- ja käyttötavarakauppa pystyisivät investoimaan voimakkaasti digitalisaatioon sekä palvelu- ja tuotekehittelyyn, jotka kantaisivat myös kansainvälisillä markkinoilla", Kurjenoja korostaa.