• Maran selvityksen mukaan isot matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yritykset jäivät ilman koronatukea

    Osa matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan pienistä yrityksistä sai valtiolta asianmukaiset koronatuet, mutta isot yritykset jätettiin etsimään rahoitusta velka- ja pääomamarkkinoilta.
    Maran teettämän tutkimuksen mukaan osa matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan pienistä yrityksistä sai valtiolta asianmukaiset koronatuet, mutta isot yritykset jätettiin etsimään rahoitusta velka- ja pääomamarkkinoilta. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.
    Maran teettämän tutkimuksen mukaan osa matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan pienistä yrityksistä sai valtiolta asianmukaiset koronatuet, mutta isot yritykset jätettiin etsimään rahoitusta velka- ja pääomamarkkinoilta. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.  
    Uutiset|Talous
    15.3.202313:35
    STT

    Tämä ilmenee matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön Maran teettämästä tutkimuksesta.

    Selvityksen mukaan majoitus- ja ravintolayritykset saivat valtiolta tukia yhteensä 457 miljoonaa euroa vuosina 2020 ja 2021. Lisäksi lomautusjärjestelmä pienensi yritysten palkka- ja sivukuluja Maran arvion mukaan noin 600 miljoonaa euroa.

    ”Pahimmin kärsineitä toimialoja olivat hotellit, henkilöstö- ja opiskelijaravintolat sekä kongressi- ja messukeskukset. Koronarajoitukset merkitsivät suurta tulonsiirtoa ravintoloilta päivittäistavara-kaupoille ja Alkolle. Lomautusjärjestelmän avulla yritykset pystyivät vähentämään henkilöstökulujaan, mutta valtio tuki työntekijöitä aivan liian vähän, minkä takia monet vaihtoivat alaa”, Mara kertoo tiedotteessa.

    Tutkimuksen mukaan pienet yritykset saivat koronatukia suhteellisesti keskimäärin 2,5 kertaa enemmän kuin isot yritykset. Maran mukaan tuen tasoa kuvaa se, että valtion maksama korvaus vastaa keskimäärin vain 9,3 prosenttia matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yritysten menetetystä liikevaihdosta.

    Tutkimuksesta ilmenee, että heikoimmin valtio tuki henkilöstö- ja opiskelijaravintoloita sekä hotelleja. Henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden heikkoon tukeen vaikutti Maran mukaan se, että pakottavat rajoitukset eivät koskeneet niitä, mutta etätyö- ja -opiskelusuositukset veivät niiltä asiakkaat.

    Väliinputoajiksi jäivät myös yritykset, jotka oli perustettu juuri ennen koronapandemian alkua tai jotka olivat laajentaneet liiketoimintaansa koronan aikana.

    ”Tulevia pandemioita ja vastaavia häiriötilanteita varten tulee luoda oikeudenmukainen ja kilpailuneutraali tukijärjestelmä. Sen tulee kohdella eri toimialoja, erikokoisia yrityksiä ja elinkaarensa eri vaiheessa olevia yrityksiä samalla tavalla”, Maran toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo tiedotteessa.

    Tutkimuksen toteuttivat Luonnonvarakeskus Luke ja REINU econ -yhtiö.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 6

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria