Aluksi lainaus:
”Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Kestävä hyvinvointi ja oikeudenmukainen yhteiskunta rakentuvat ihmisten tasa-arvoisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen pohjalle. Tasa-arvon edistäminen rakentuu tasapuolisesta kohtelusta ja erityisryhmien huomioimisesta työelämässä, koulutuksessa ja koko yhteiskunnassa.
Tasa-arvoinen yhteiskunta tarjoaa ihmisille mahdollisuudet toteuttaa omia unelmiaan. Tasa-arvo takaa parhaiten sen, että kaikkien ihmisten lahjakkuus, luovuus ja työpanos ovat mukana hyvinvoinnin, sivistyksen ja talouden kehittämisessä. Tulo- ja omaisuuserojen kasvu, terveyserot, koulutuksen jakautuminen ja eriarvoisuus työelämässä ovat tärkeimmät tasa-arvohaasteet.”
Yllä oleva ote löytyy sosialidemokraattien nettisivuilta tuoreesta esitteestä ”Tasa-arvo sosialidemokratian kulmakivenä”.
On lähes surkuhupaisaa, että juuri demariopetusministerille nämä kulmakivet vaikuttavat olevan vain sananhelinää. Ette aio hallituksenne kanssa peräytyä lukiouudistuksestanne, jonka missiona on kadottaa lukiot pienistä kunnista ja keskittää lukiokoulutus suurempiin hallinnollisiin yksiköihin.
Samaisen hurskaan esitteen mukaan etuoikeutettujen ihmisten on vaikea havaita tasa-arvon esteitä ja eriarvoisuutta ylläpitäviä tai syventäviä rakenteita. Liekö näin käynyt myös teille ministereille hallituksessa?
Kivitaloperspektiivistä voi olla vaikea havaita, että demarien peräänkuuluttama tasa-arvon käsite on syytä laajentaa koskemaan myös koulutusta Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa, joka on ylpeillyt Pisa-menestyksellään.
Suuri ei ole aina kaunista.
Esimerkiksi kotikuntani Savukosken pikkuinen lukio on menestynyt hyvin myös valtakunnallisessa lukiovertailussa. Pieni lukio tarjoaa parhaimmillaan yksilöllisen ja laadukkaan opetuksen sekä turvallisen oppimisympäristön.
Jo nyt koulutuksen saavutettavuus on Lapissa heikointa koko maassa, lukion ollessa monessa kunnassa ainut toisen asteen oppilaitos. Hallinnon yhdistäminen ja lukioverkon alasajo ei tuo odotettua säästöä, koska perusopetuksen vuoksi
tiettyä infraa on pidettävä pienissä kunnissa yllä joka tapauksessa.
Peruskoulutuksella ja lukiolla on kiinteä yhteys maalaiskuntien opetustoimessa. Lukion lakkauttaminen torpedoi laadukkaan opetuksen myös peruskoulun puolella, koska lähes kaikki lukion opettajat opettavat myös yläkoulun luokkia.
Yhteiskäyttö takaa aineenopettajille riittävästi tunteja ja pätevien opettajien saamisen myös erämaaseutujen lapsille. Opettajien työpanoksen jakaminen takaa myös peruskoulun oppilaskohtaisen kustannuksen pysymisen edes jollain lailla järjellisissä rajoissa.
Lapsen lähettäminen lukioon
pahimmillaan satojen kilometrien päähän maksaa joidenkin laskelmien mukaan vanhemmille vähintään 1 000 euroa kuukaudessa. Lukio-opiskelijoille ei tarjota ilmaisia asuntoloita eikä aterioita.
Hallituksen missio merkitsee
taantumista kymmenien vuosien taakse, jolloin yhteiskunta jatkossa tarjoaa mahdollisuuden lukiosivistykseen ja akateemisiin jatko-opintoihin vain niiden perheiden lapsille, joilla on siihen varaa.
Käsi sydämellä, ministeri Kiuru ja Suomen hallitus: onko koulusivistyksen kokonaisvaltainen alasajo ja keskittäminen vain kaupunkilaisten ja hyväosaisten lasten saavutettavaksi oikea ja reilu tapa säästää? Paluu Impivaaraan ei voi olla ylpeilyn aihe 2010-luvun Suomessa.
Hanna Nurmi
eläinlääketieteen lisensiaatti,
kunnaneläinlääkäri
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja
Savukoski