

Euroopan mahtivaltioista suomalaisille kaikkein läheisin on Saksa. Maiden välillä on vuosisatoja vanhat ja tiiviit suhteet kaupassa, politiikassa ja kulttuurissa.
Silti keskivertosuomalaisen Saksa-tuntemus on nykyisin melko rajoittunutta. Euroopan suurin talous saattaa pelkistyä olutta, makkaraa ja nahkahousuja -tason yleistykseen.
Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Suomessa on kuitenkin havahduttu kuumeisesti pohtimaan, miksi Saksa toimii kuten toimii ja miksi saksalaiset ovat sellaisia kuin ovat.
Tätä on tivattu myös MT:n Eurooppa-kirjeenvaihtajalta Tapio Nurmiselta, joka on toiminut 30 vuotta kirjeenvaihtajana Saksassa.
Vastaus tulee tietokirjan muodossa. Nurmisen ”Saksa, ei ihan paska maa” ilmestyy 23. lokakuuta Readmen kustantamana.
Kirjaa varten Nurminen on käynyt läpi MTV 3:lle, Kauppalehdelle ja Maaseudun Tulevaisuudelle tekemiään juttuja ja muistiinpanoja.
”Pelkkää taloutta kirja ei kuitenkaan ole, sillä kirjeenvaihtajan täytyy mielestäni aina olla generalisti.” Tapio Nurminen
Pelkästään Maikkarin Saksa-uutisia on kertynyt vuosien varrella nelinumeroinen määrä.
Vuonna 1995 Saksan finanssipääkaupunkiin Frankfurtiin muuttanut Nurminen on seurannut kirjeenvaihtajuutensa alusta asti Saksan taloutta.
Painotus näkyy myös kirjassa, jossa selitetään esimerkiksi saksalaista säästäväisyyttä. Lukijalle avataan niin tavallisten kansalaisten Lidl-mieltymyksen syitä kuin EU-tason talouspolitiikan perusteita.
”Pelkkää taloutta kirja ei kuitenkaan ole, sillä kirjeenvaihtajan täytyy mielestäni aina olla generalisti”, Nurminen sanoo.
Niinpä tarkastelun kohteita ovat myös muun muassa synkkä historia ja sen vaikutus nykypäivään, idän- ja lännen yhdistymisen kipupisteet ja se, miksi Saksassa on italialainen ravintola vähän joka nurkalla.
”Olisi väärin ajatella, että saksalaiset suhtautuvat Suomeen vain vähäpätöisenä maana jossain Euroopan perukoilla.” Tapio Nurminen
Saksan ja Venäjän suhde on noussut Euroopan kohtalonkysymykseksi helmikuun 2022 jälkeen. Siksi Saksan Ukraina-politiikan syitä tahdotaan kipeästi ymmärtää – ja arvostella.
Erityisesti liittokansleri Olaf Scholzille sovitellaan Suomessa myönnytysmiehen kunniatonta roolia. Nurmisen mukaan linja ei kuitenkaan ole Saksassa tavaton.
”Saksassa on yleistä ajatella Ukrainan sodasta, että siitä pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti ulos. Varsinkaan talouselämä ei innostu ajatuksesta, että Venäjä eristetään pitkäksi aikaa.”
Onko sitten nähtävissä, että Ukraina-kysymys viilentäisi Suomen ja Saksan välejä?
”Luulen, että Suomen poliittisella johdolla on riittävän realistinen kuva ukrainalaisten voittomahdollisuuksista, että meillä tehtäisiin jyrkästi erilaista Ukraina-politiikkaa kuin Saksassa”, Nurminen muotoilee.
Hän muistuttaa, että Saksa on ja pysyy Suomelle läheisimpänä kumppanina Euroopassa. Suhteessa paljonkin vastavuoroisuutta. Esimerkiksi Suomen rajaturvallisuus- tai käännytyslaki tunnetaan Saksassakin.
”Olisi väärin ajatella, että saksalaiset suhtautuvat Suomeen vain vähäpätöisenä maana jossain Euroopan perukoilla”, Nurminen summaa.