Risikko tiedustelulain suunnitelmista: Uhat siirtyneet tietoverkkoihin

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoo, että vakavimmat kansallisen turvallisuuden uhat tulevat nykyisin lähes poikkeuksetta ulkomailta. Uhat ovat myös siirtyneet entistä enemmän tietoverkkoihin.

Hänen mielestään nopean tiedonsaannin merkitys niin koti- kuin ulkomailla kasvaa.

"Tämä tarkoittaa tiedustelun ulottamista tietoverkkoihin", Risikko sanoi tänään Helsingissä, jossa tiedustelulakia valmistelleet työryhmät julkistivat ehdotuksensa ministereille.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoi, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Tiedustelumenetelmät ovat kehittyneet, ja luotettavan tiedon merkitys on kasvanut huomattavasti.

"Sotilastiedustelu on Suomen puolustusvalmiuden keskeinen osa", Niinistö totesi.

Työryhmien ehdotuksen mukaan tietoliikennetiedustelua varten pitää aina hakea tuomioistuimen lupa ja tiedustelun pitää olla kohdennettua. Kohteiden pitäisi uhata vakavasti kansallista turvallisuutta. Verkkotiedustelun teknisestä toteutuksesta vastaisi Puolustusvoimien tiedustelulaitos.

Sotilastiedustelussa henkilötiedustelua voidaan tehdä Suomessa ja ulkomailla.

Tiedustelukeinojen laajentamisen vuoksi myös viranomaisvalvontaa vahvistetaan. Tietosuojavaltuutetun toimiston yhteyteen perustetaan tiedusteluvaltuutetun virka. Hänellä on laajat tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudet. Valtuutetulle voi myös tehdä kanteluita.

Valvontaa tehdään myös parlamentaarisesti, kun eduskuntaan perustetaan uusi tiedusteluvaliokunta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson (vas.) ei kannata tiedustelulakiin liittyvää perustuslain muutosta tällä vaalikaudella. Andersson sanoo, että kiirehtiminen murentaisi perusoikeuksien suojaa.

Perustuslain muuttaminen liittyy siviilitiedusteluun, joka takaisi suojelupoliisille nykyistä laajemmat tiedonsaantimahdollisuudet.

Työryhmien ehdotus uudeksi tiedustelulaiksi muun muassa kaataisi kirjesalaisuuden tapauksissa, joissa kansallinen turvallisuus on uhattuna.