Verottaja: Korkeat rakennuskustannukset nostavat kuntien kiinteistöverotuottoja – kolmannes verosta kerätään Uudellamaalla, korkein veroprosentti on Imatralla
Taustalla vaikuttavat jälleenhankinta-arvo, rakennusten ja maapohjan verotusarvo sekä rakennuskustannusindeksi.
Verottajan mukaan kiinteistöverokertymän kasvua selittävät nousseet rakennuskustannukset. Kuvituskuva. Kuva: LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAAKuntien kiinteistöverotuotot tulevat kasvamaan tänä vuonna noin kahdeksan prosenttia viime vuodesta, kertoo Verohallinto ennakkotietojensa perusteella.
Verohallinto arvioi, että kiinteistöverot tuottavat kunnille tänä vuonna 2,25 miljardia euroa, mikä on noin 170 miljoonaa euroa viime vuotta enemmän.
Verottajan mukaan kiinteistöverokertymän kasvua selittävät nousseet rakennuskustannukset. Kiinteistövero perustuu rakennusten ja maapohjan verotusarvoon. Valtiovarainministeriön vuosittain säätämä rakennusten jälleenhankinta-arvo määrää puolestaan rakennusten verotusarvon, ja siihen puolestaan vaikuttaa rakennuskustannusindeksi.
Indeksi nousi viime vuonna ennätykselliset 9,4 prosenttia. Sen vuoksi tämän vuoden kiinteistöveron määräävä rakennusten verotusarvo nousi koko maassa yli 10 prosenttia viime vuodesta.
"Rakennuskustannusindeksin nousu on suurempi kuin koskaan aiemmin kiinteistöverotuksen historian aikana”, kiinteistöverotilastoista vastaava ylitarkastaja Jenna Lempiäinen toteaa Verohallinnon tiedotteessa.
Kunnan keräämään kiinteistöveroon vaikuttaa myös kunnan itsensä määräämä kiinteistöveroprosentti, joka vaihtelee kunnittain 0,93–2 prosentin välillä.
Yleinen kiinteistöveroprosentti on tänä vuonna korkein Etelä-Karjalassa Imatralla, jossa se on 1,9 prosenttia. Verottajan mukaan noin kolmannes Suomen kiinteistöverosta kerätään Uudellamaalla.
Kiinteistöveron toteuma voi muuttua vielä kiinteistönomistajien veroilmoitusten perusteella.
- Osaston luetuimmat