Kolme metriä korkea, 3 900 litraa vetävä hulevesien viivytyssäiliö kaivettiin keväällä 2022 kiinni peruskallioon. Kuva: Sanne Katainen
Uusi inhokki: Tämä maksu korventaa omakotiasujia – Pekka Tuurilta löytyy ymmärrystä
Tänä vuonna hulevesimaksun ottavat käyttöön muun muassa Laihia, Laukaa, Vantaa, Espoo ja Tuusula. Pekka Tuuri maksaa hulevesien käsittelystä pian kolmeen kertaan.TilaajalleVantaa
Maan alle on kaivettu hulevesien viivytyssäiliö. Sen on määrä viivyttää vesien välittymistä kaupungin verkkoon kovalla sateella, kertoo Pekka Tuuri. Kuva: Sanne KatainenVantaalainen omakotiasuja Pekka Tuuri maksaa pian hulevesien käsittelystä kolmeen kertaan.
Vantaa aikoo käydä tänä vuonna perimään uutta hulevesimaksua. Se koskee kiinteistöjä, jotka sijaitsevat asemakaavoitetulla alueella.
Hulevesimaksulla on tarkoitus kattaa sade- ja sulamisvesien hallinnasta koituvia kustannuksia.
”Minulta löytyy ymmärrystä maksulle, vaikka meillä on kaikki asiat hulevesissä vimpan päälle”, kertoo Vantaan Vaaralassa asuva Tuuri.
”Jollakin julkiset palvelut pitää maksaa.”
Tuurin mielestä 45 euron hulevesimaksu ei ole erityisen messevä, kun sitä vertaa esimerkiksi vuoden jätemaksuihin, 210 euroa, tai kahden lapsen päiväkotimaksuihin, 4 500 euroa.
Kaikille yhteisiä kuluja, kuten kiinteistöveroa ja kuntaveroa voisi hänestä nostaa, ja harvojen maksamia kuluja, kuten päiväkotimaksuja, laskea.
Paikallislehdessä on käyty keskustelua uudesta maksusta.
”Ei voi sanoa, että olemme resilientti kansa Venäjää vastaan, jos 45 euroa tuhoaa turvallisuudentunteen. Omakotitaloihin liittyy vastuita niin kuin kaikkeen omistamiseen.”
Nurmikko ja marjapuskat viivyttävät hulevettä. Pekka Tuuri kurkistaa salaojan tarkastuskaivoon. Omakotitalo valmistui 2022 ja autokatos 2024. Kuva: Sanne KatainenKaupungin uuden hulevesimaksun lisäksi Vantaalla maksetaan hulevesien viemäröinnistä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:lle.
Taloa rakentaessa tontille piti myös asentaa hulevesien viivytyssäiliö. Kolme metriä korkea, 3 900 litraa vetävä säiliö kaivettiin keväällä 2022 kiinni peruskallioon.
Säiliö, kaivinkonetyöt ja liittymismaksu hulevesiverkkoon maksoivat yhteensä noin 10 000 euroa. Hulevesistä tuli siis talon rakennuskustannuksiin lisää 2–3 prosenttia, Tuuri laskee.
Säiliön on määrä viivyttää vesien kulkeutumista kaupungin verkkoon kovalla sateella useamman tunnin ajan.
”Tarjoan palvelun kaupungille ja naapureille, kun yhteisesti aiheutettu ilmastonmuutos lisää rankkasateita.”
”Monessa kunnassa asia on selvitettävänä tai valmistelussa johtuen todennäköisesti kiristyvästä kuntataloudesta.”
Tänä vuonna hulevesimaksun ottavat käyttöön Vantaan lisäksi muun muassa Laihia, Laukaa, Espoo ja Tuusula.
Noin 60 kuntaa on ottanut hulevesimaksun käyttöön, arvioi Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala.
”Monessa kunnassa asia on selvitettävänä tai valmistelussa johtuen todennäköisesti kiristyvästä kuntataloudesta”, kertoo Innala.
Hulevesimaksun periminen tuli Suomessa mahdolliseksi vuonna 2014 maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä.
”Käytetäänkö maksu aidosti hulevesikustannuksiin vai kunnan yleiseen rahoittamiseen?”
Hulevesimaksu on omakotiasujien uusi inhokki ympäri maan, kertoo toiminnanjohtaja Marju Silander Suomen Omakotiliitosta.
Omakotiliiton mukaan kuntien ei tule keksiä asumiseen uusia ”piiloverojen” kaltaisia maksuja, joilla vielä mahdollisesti rahoitettaisiin vain kunnan yleistä toimintaa.
”Asukkaita epäilyttää, että jos kunta alkaa perimään maksua, mitä tällä rahalla tehdään – käytetäänkö se aidosti hulevesikustannuksiin vai kunnan yleiseen rahoittamiseen”, sanoo Silander.
Maksujen tulee liiton mukaan olla läpinäkyviä, kustannusvastaavia ja jakautua oikeudenmukaisesti asukkaiden kesken.
”Pientaloasukkaat kokevat vääränä, että perittäisiin maksu, vaikka vedet hoidettaisiin omalla tontilla.”
Omakotiasujat maksavat Silanderin mukaan hulevesien käsittelystä moneen kertaan.
Yksi maksu menee hulevesiverkostoon kuulumisesta.
Uudisrakentamisessa tontille vaaditaan nykyään viivytyspainanteita tai maanalaisia muovisäiliöitä veden pidättämiseen.
Kunnan maksu on jo kolmas hulevesiin liittyvä maksu.
”Pientaloasukkaat kokevat vääränä, että perittäisiin maksu, vaikka vedet hoidettaisiin omalla tontilla.”
Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan asumismenot ovat 2009–2024 kasvaneet 48 prosenttia.
Omakotiliitto vaatii, että pientaloasukkaiden asumiskustannusten pitää olla kohtuulliset.
Kustannukset ovat vuosien varrella vain nousseet, huomauttaa Silander.
Esimerkiksi 2009–2024 120 neliön sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan asumismenot ovat kasvaneet 48 prosenttia ja öljylämmitteisessä talossa 59 prosenttia, PTT:n, Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton selvitys kertoo.
Ansiotasoindeksi on laukannut samassa ajassa 38 prosenttia.
Halvin vesilaitosten hulevesimaksu oli 25 euroa ja kallein 100 euroa vuodessa.
Kuntakohtaisista asumiskustannuksista eniten ovat tänä vuonna nousseet vesimaksut. Niiden hinnat nousivat keskimäärin 4,2 prosenttia eli 43 euroa viime vuodesta, Omakotiliiton selvitys kertoo.
Selvitys vertaili sadan kunnan tietoja. Näistä hulevesimaksu on käytössä noin 40 vesilaitoksella tai -yhtiöllä.
Halvin vesilaitosten hulevesimaksu oli 25 euroa ja kallein 100 euroa vuodessa. Hulevesimaksut olivat nousseet 2,6 prosenttia viime vuodesta.
”Kunnan mahdollisesti perimä uusi hulevesimaksu on lisäerä, joka alkaa nousta omaa rataansa”, sanoo Silander.
Hulevesi
Hulevedet ovat sade- ja sulamisvesiä, jotka virtaavat rakennetussa ympäristössä esimerkiksi kattoja tai maan asfalttipintaa pitkin.
Hulevedet erottaa muista valumavesistä ihmisen toiminta. Vettä läpäisemätön pinta vähentää veden imeytymistä maaperään ja haihtumista kasvillisuuden kautta.
Hulevesi johdetaan maan pinnalta yleensä hulevesiviemäreihin tai avo-ojiin, mistä se virtaa puroihin, jokiin, järviin tai mereen.
Hulevedet johdettiin ennen samaan viemäriputkeen kuin jätevedet. Uusille asuinalueille on rakennettu erilliset jäte- ja hulevesiverkostot.
Ilmastonmuutos lisää hulevesitulvia. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta keskimääräiset sademäärät kasvavat noin 10 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. Kesällä kovimmat rankkasateet voivat voimistua jopa 30–70 prosenttia nykyiseen ilmastoon verrattuna.
Lähteet: HSY, Yle, Kuntaliitto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
