Suunterveydestä huolehtiminen on tärkeää koronaviruksesta huolimatta – Ethän sinä kuulu porukkaan, joka kävi hammaslääkärissä viimeksi 20 vuotta sitten?
Suun tulehdus voi edetä myös työikäisellä tehohoitoa vaativaksi. Terveystalon mukaan koronaepidemia on lisännyt hammashoidon laiminlyöntiä.
Suun alueen tulehdukset ovat yhteydessä esimerkiksi diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin. Kuva: Pekka FaliKolmannes suomalaisista lyö normaalioloissakin laimin säännöllistä hammashoitoa. Koronaepidemian aikana suu on Terveystalon mukaan jäänyt hoidattamatta sitäkin useammalta.
Terveystalon suun ja hampaiden tulehduksiin liittyvien hammaslääkärikäyntien määrä putosi nimittäin muutamassa viikossa puoleen aiemmasta, ja lisäksi hammastarkastukset sekä ennaltaehkäisy keskeytyivät kokonaan.
Haavainen ja rikkonainen tulehtunut ien voi olla koronavirukselle portti muualle elimistöön. Terve suu tukee koko kehon puolustuskykyä ja auttaa osaltaan ehkäisemään myös koronavirusinfektiota.
Hammashoidosta tinkiminen ei näy vain Terveystalossa, vaan asia koskee koko maata. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) avoimen datan perusteella myös julkisessa hammashoidossa kiireellisen hoidon määrä on merkittävästi laskenut.
Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula huomauttaa, että osa toteutumattomista käynneistä on toki rutiinikäyntejä, joiden lykkäämisestä tuskin aiheutuu lyhyellä aikavälillä terveyshaittaa.
"Tärkeämpää on tarkastella niitä toteutumattomia käyntejä, jotka voivat johtaa paheneviin suun ja hampaiden ongelmiin, kokonaisterveyteen liittyviin ongelmiin ja jopa edetä henkeä uhkaaviksi infektioiksi. Harva tulee ajatelleeksi, että hammasperäinen vaiva voi viedä sairaalaan tai vaatia tehohoitoa", hän sanoo tiedotteessa.
Suun alueen tulehdukset ovat yhteydessä esimerkiksi diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin, kuten verenpainetautiin tai sepelvaltimotautiin. Hoitamattomat tulehdukset voivat vaikuttaa muiden sairauksien syntymiseen, etenemiseen, niiden hoitotasapainoon tai estää esimerkiksi leikkaukseen pääsyn.
"Suomalaisilla hyvin yleinen iensairaus parodontiitti voi tarkoittaa suussa jopa kahden kämmenen kokoista verta vuotavaa ja märkää erittävää tulehtunutta kudosaluetta. Jättäisikö kukaan sellaista infektiota hoitamatta, jos se sijaitsisi vaikkapa reidessä?", Ketola-Kinnula pohtii.
Hampaiden kiinnityskudossairaus parodontiitti on suomalaisen työikäisen suun merkittävin sairaus. Se alkaa ientulehduksena ja hoitamattomana tuhoaa vähitellen hammasta tukevia kudoksia, myös leukaluuta. Parodontiittia sairastaa yli 60 prosenttia suomalaisista ja vaikea-asteisesta parodontiitista kärsii yli 20 prosenttia väestöstä.
Parodontiitti on useimmiten osatekijänä yleissairauksissa ja se esimerkiksi huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa sekä altistaa diabeteksen lisäsairauksille. Diabeteksen puolestaan on todettu olevan vakavan koronavirusinfektion riskitekijä.
Terveystalosta muistutetaan, että suun tulehdus voi edetä myös työikäisellä tehohoitoa vaativaksi.
"Sekä hampaiden reikiintyminen että iensairaudet aiheutuvat riittämättömästä omahoidosta. Aiemman kyselymme mukaan hammasongelmista kärsivät etenkin nelikymppiset miehet, joista suuri osa kertoo käyneensä hammaslääkärissä viimeksi armeijassa eli 20 vuotta sitten", ylilääkäri Ketola-Kinnula lisää.
Lue lisää:
Amalgaamin käyttö hampaissa aiotaan lopettaa Suomessa vuoteen 2030 mennessä
Pelottaako hammaslääkäri? Näillä vinkeillä ehkäiset ja pysäytät hampaiden reikiintymisen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat