Kuolleita kaloja on huuhtoutunut Säkylän Pyhäjärven rannoille jopa tuhansia kiloja – pitkään jatkunut helle osasyynä kuolemiin

Kuolleita kaloja oli perjantai-iltapäivällä kasoittain Valasrannalla Pöytyän Yläneellä. Kuva: Fanny Niittymaa

Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven rannoille on ajautunut kuolleita kiiskiä. Arvellaan, että helle on osasyy kalakuolemiin.

Kuolleiden kalojen määrä on kuitenkin pieni suhteessa järven koko kiiskikantaan, Harri Helminen ely-keskuksesta sanoo.

Pyhäjärvessä voi olla kiiskiä kaikkiaan jopa 500 000 kg.

Järvivedet ovat ympäri Suomen päässeet lämpiämään pitkän hellejakson avustuksella.

Pyhäjärven vedenlämpötila on ajankohtaan nähden lähes viisi astetta korkeampi kuin vuodesta 1996 alkaneella seurantajaksolla keskimäärin.

Viime päivinä lämpötila on jo kohonnut mittaushistorian korkeimpiin lukemiin. Järvessä on aiemminkin havaittu korkeita lämpötiloja, mutta näin pitkään jatkunut kuuman veden jakso on poikkeuksellinen.

"Viikko sitten Pyhäjärven pintaveden lämpötila oli 24 astetta, nyt jo 25", Helminen sanoo.

Tämä ei ole itsessään vielä kiiskille liikaa, mutta Pyhäjärven kalalajeista esimerkiksi muikku ja siika alkavat olla jo äärirajoilla.

Tällä kertaa uhkakuvana on, että entistä suurempi osa Pyhäjärven kiiskikannasta voi menehtyä loisen ja helteen yhteisvaikutuksena, Helminen lisää.

"Aina kalakuolemiin ei löydetä yhtä selkeää syytä, vaan asia voi olla monen eri tekijän summa. On mahdollista, että tässäkin tapauksessa lopullinen kuoleman aiheuttaja jää hämärän peittoon."

Pyhäjärvi-instituutin tutkimuksissa keskiviikkona kerättyjen kalojen vatsaonteloissa havaittiin sukkulamatoja ja muita loiskystia. Todennäköinen kuolinsyy onkin kiiskissä loisivan sukkulamadon runsastuminen.

Ilmiö ei sinällään ole uusi, sillä vastaavia kiiskikuolemia on Pyhäjärvellä tapahtunut tiettävästi ainakin vuosina 2004, 2013 ja 2015, Helminen kertoo. Paikallisten asukkaiden mukaan näin suuria määriä ei ole kuitenkaan ollut aiemmilla kerroilla.

Noin kolmen sentin pituiseksi kasvava sukkulamato käyttää kiiskiä väli-isäntänään. Kaloilla loiset ovat normaaleja vieraita. Myös aiemmissa tapauksissa loisen runsastumiseen liittyvät kalakuolemat ovat tapahtuneet hellekausina tai järviveden lämmettyä nopeasti.

Loiset heikentävät kalayksilöiden yleiskuntoa, mutta huomioon ottaen laajan vaihtelun kalojen loistilanteessa tämä ei vaikuttaisi olevan ainut syy kuolemien taustalla, Helminen arvioi.

Järviveden korkean lämpötilan seurauksena happitilanne pohjanläheisissä vesikerroksissa saattaa olla heikentynyt. Pyhäjärvi-instituutti ottaa järvestä täydentäviä happinäytteitä loppuviikon aikana.

Kevään ja kesän aiemmat analysoidut fysikaalis-kemialliset vesinäytteet ovat olleet ajankohtaan nähden ominaisella tasolla.

Tutkimuksia jatkaa Pyhäjärvi-instituutti, Varsinais-Suomen ely-keskus ja Ruokavirasto.

Pyhäjärven suojeluyhdistys otti kuolleiden kalojen siivouksen huolekseen.

Suojeluyhdistyksen aktiivit järjestivät perjantaina Pöytyän Yläneellä olevan Valasrannan tanssilavan läheisyyteen kuopan, johon rantojen siivoajat voivat tuoda kuolleita kaloja. Kun kaksi metriä syvä kuoppa oli saatu kaivetuksi, ensimmäiset rantojen siivoajat jo kaatoivat haisevan lastinsa kuopan pohjalle ja kalkkia päälle.

Pieniä määriä kuolleita kaloja voi myös kompostoida. Kaloja on huuhtoutunut rantoihin satoja, jopa tuhansia kiloja.