Politiikan tutkija Jenni Karimäki odottaa mielenkiinnolla tulevia vaalitutkimuksia, joissa luodataan äänestäjien liikkeitä puoluerajojen yli. Kuva: Tilda Hopia
Perussuomalaiset ei ollut enää suurin puolue yhdessäkään kunnassa
Vaalikartalla Etelä-Suomi on punainen ja siitä ylöspäin keskustanvihreä. Sinisävyisiä kokoomuskuntia löytyy maan etelä- ja lounaisosista.Tilaajalle
Kampanjointia Jämsässä maaliskuun lopussa. Jämsä on perinteinen demarilinnake keskustavaltaisessa maakunnassa Keski-Suomessa. Kuva: Hanne ManeliusSDP saavutti selvän vaalivoiton alue- ja kuntavaaleissa. Aluevaaleissa SDP:n kannatus oli 22,5 ja kuntavaaleissa 23 prosenttia.
Kokoomus oli kakkonen, saaden aluevaaleissa 20,4 ja kuntavaaleissa 21,9 prosenttia annetuista äänistä.
Molemmissa vaaleissa kolmas oli keskusta, jonka kuntavaalikannatus oli 16,4 ja aluevaalikannatus 19,4 prosenttia.
Aluevaaleissa neljäs oli vasemmistoliitto ja viides vihreät. Kuntavaaleissa punavihreiden puolueiden järjestys oli päinvastainen. Aluevaaleissa puolueet saivat vähän yli yhdeksän prosenttia äänistä ja kuntavaaleissa kymmenen prosentin molemmin puolin.
Romahduksen alue- ja kuntavaaleissa kohtasi perussuomalaiset, joka jäi vasta kuudenneksi. Kuntavaaleissa perussuomalaiset menetti lähes puolet kannatuksestaan. Puolueen kannatus jäi molemmissa vaaleissa selvästi alle kahdeksan prosenttiyksikön.
Perussuomalaiset ei ollut suurin yhdessäkään kunnassa. Edellisissä kuntavaaleissa 2021 puolue piti kärkisijaa hallussaan Kankaanpäässä, Kihniössä, Ylöjärvellä, Hämeenkyrössä, Orimattilassa ja Haminassa.
Pienet puolueet RKP ja KD säilyttivät kumpaisessakin vaalissa suunnilleen aiemmat asemansa ja sijoittuivat sijoille seitsemän ja kahdeksan.
”Tutkimuksista saadaan lisätietoa, missä määrin perussuomalaisia aiemmin äänestäneitä siirtyi SDP:n ja keskustan äänestäjiksi.”
Politiikan tutkija Jenni Karimäki Itä-Suomen yliopistosta luonnehtii vaalituloksia melko odotetunlaisiksi.
”Tulos vastaa sitä, mitä valtakunnallisten mittausten perusteella osattiin odottaa. SDP:n menestystä ennakoitiin ja perussuomalaisten tappiota. Siinä määrin odotukset toteutuivat.”
Karimäki kertoo odottavansa mielenkiinnolla tulevia vaalitutkimuksia.
”Tutkimuksista saadaan lisätietoa, missä määrin perussuomalaisia aiemmin äänestäneitä siirtyi SDP:n ja keskustan äänestäjiksi. Jos siirtymää oli merkittävissä määrin, niin perussuomalaisten huono tulos ei selity vain sillä, että heidän äänestäjänsä jäivät kotiin.”
Karimäki huomauttaa, että todennäköisesti ääniä siirtyi alue- ja kuntavaaleissa aiemmin jo melko vakiintuneiden jakolinjojen ylitse.
”Monissa vaaleissa äänestäjien liikkuminen on tapahtunut joko perinteisen oikeisto‒vasemmisto -jakolinjan oikealla tai vasemmalla puolella. Jos perussuomalaisten äänestäjiä on siirtynyt paljon SDP:n ja osittain keskustan suuntaan, se palauttaisi politiikan tekoa enemmän perinteiselle, sosioekonomiselle talous- ja sosiaalipolitiikkaan liittyvälle jakolinjalle.”
”Enemmänhän vaaleissa ovat viime aikoina korostuneet sosiokulttuuriset kysymykset.”
Karimäki pitää keskustan etenemistä maakunnissa huomionarvoisena.
”Keskustanvihreät sävyt ovat palanneet vahvasti vaalikartoille.”
”Keskustanvihreät sävyt ovat palanneet vahvasti vaalikartoille.”
Suomen kuntakartalla SDP:n punaväri korostuu maan eteläosissa ja keskustanvihreä sävy valtaa alaa Tampereesta pohjoiseen ja Jyväskylästä itään ulottuvilla laajoilla alueilla.
Sinisävyisiä kokoomuskuntia löytyy maan etelä- ja lounaisosista. Kokoomus myös onnistui päihittämään keskustan äärimmäisen tiukassa vaalissa Oulussa.
Suurista kaupungeista Tampere, Turku ja Vantaa siirtyivät kokoomukselta SDP:lle. Jyväskylässä, Porissa, Hämeenlinnassa, Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Joensuussa SDP vahvisti asemiaan suurimpana puolueena.
Keskustakin valloitti maakuntakeskuksia, kuten Kuopio, Kajaani, Seinäjoki, Mikkeli ja Rovaniemi. Selvästi suurin osa maaseutumaisista kunnista on keskustan hallussa.
RKP hallitsee tuttuun tapaan rannikkoseutuja, vaikkakin sen kannatus paikka paikoin hivenen notkahti. KD nousi suurimmaksi puolueeksi Luodon kunnassa Pohjanmaalla.
Selvästi suurin osa maaseutumaisista kunnista on keskustan hallussa.
Aluevaaleissa maakunnat Tampereesta pohjoiseen ovat keskustan sydänmaita. Rannikko-Pohjanmaalla sekä Itä-Uudellamaalla ykkönen on RKP.
SDP:n punaväri on valloittanut kuntavaalien tapaan suurimman osan Etelä-Suomesta.
Kokoomus on ykkönen Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueilla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
