Tällä hetkellä Suomessa on jäänyt pysyvästi kateisiin noin 450 ihmistä − edes kaksi löytynyttä raajaa ei vielä riitä siihen, että henkilö poistuu kadonneiden listalta

Tällä hetkellä Suomessa on pysyvästi kateissa noin 450 ihmistä. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa Estonian uppoamisessa kadonneita ihmisiä, mutta myös muulla tavoin ulkomailla useita vuosia sitten kadonneita henkilöitä. Kadonneiden tilastointi ulottuu 1950-luvulle saakka, joten pysyvästi kateisiin jäävien ihmisten määrä on melko pieni.

Suomessa ei ole käytännössä pysyvästi kateissa ainoatakaan lasta.

”Suomessa kadonneiden rekistereissä olevat lapset ovat tällä hetkellä kaikki sellaisia, että perheessä toinen on ulkomaalainen ja hän on luvatta ottanut lapset ja vienyt heidät omaan kotimaahansa”, Keskusrikospoliisin uhrintunnistusyksikön johtaja, rikostarkastaja Mika Ihaksinen kertoo.

Pysyvästi tilaston näkökulmasta kateisiin jääneitä lapsia on koko tilaston laskenta-ajalta eli 1950-luvulta lähtien yhdeksän. Lasten olinpaikka siis tiedetään, mutta heitä ei saada palautettua Suomeen.

Jos henkilöä ei löydetä 30 vuorokauden kuluessa katoamisilmoituksen jättämisestä, poliisin pitää kerätä hänestä tunnistustiedot, eli DNA:n sormenjäljet ja hammastiedot, ja toimittaa ne Keskusrikospoliisille. Tiedot kerätään mahdollista myöhempää tunnistusta varten.

Jotta kuollut henkilö poistuu kadonneiden listalta, pitää hänen ruumiistaan löytyä suurin osa. Pelkkä vaikkapa toisen raajan tai jopa molempien raajojen löytyminen ei vielä siihen riitä. Tämä johtuu siitä, että tällöin vaikkapa metsästä löytyvälle luulöydölle ei ole vertailuparia, johon sitä voisi verrata ja tunnistaa vainajan.

Luut säilyvät luonnossa pitkään. Toisaalta kaikki luut tummuvat luonnossa melko nopeasti, mikä vaikeuttaa niiden löytämistä.

Jos henkilö tuupertuu metsään vaikkapa sairaskohtauksen takia, häntä on sitä vaikeampi löytää, mitä enemmän aikaa kuluu. Varsinkin kesällä kuollut henkilö voi peittyä kasvillisuuden sekaan hyvin nopeasti. Löytymistä vaikeuttaa entisestään se, jos henkilöllä on päällään tummat vaatteet. Ymmärrettävästi löytymistä helpottaa se, jos vaatteet ovat kirkkaat ja niissä on materiaalina muovisia tekokuituja, jotka maatuvat hitaasti.

Tulevaisuudessa kadonneet löydetään entistä todennäköisemmin, kun tietojen ylläpito kadonneista henkilöistä helpottuu. Vielä ennen tietokoneaikaa kadonneita ihmisiä koskevat tiedot olivat eri poliisipiireissä tutkijoiden mapeissa.

Kesällä 2022 Suomessa otettiin käyttöön KATU-rekisteri. Järjestelmän nimi tulee sanoista kadonneet henkilöt ja tunnistamattomat vainajat.

”Aikaisemmin Suomessa ei ole ollut sähköistä kadonneiden henkilöiden ja tunnistamattomien vainajien rekisteriä. Käyttöön otettava KATU-rekisteri tulee muodostamaan sellaisen”, Ihaksinen kertoo.