Korkojen nousu puree kovaa asuntovelallisiin − syynä vuosia sitten tehty ratkaisu, joka on jäänyt nollakorkoympäristössä vähälle huomiolle

Viime aikoina on nähty, että asuntokauppa hyytyy rajusti, vaikka korkotaso ei kuitenkaan ole takavuosiin verrattuna vielä kovinkaan korkea.

Vuokraturva huomauttaa tiedotteessaan, että syynä on vuosia sitten tehty ratkaisu, jotka on jäännyt viime vuosien nollakorkoympäristössä melko vähälle huomiolle. Kyse on asuntolainojen korkovähennyksen poistumisesta portaittain vuodesta 2011 lähtien. Kun vielä vuonna 2011 asuntolainan koron sai vähentää kokonaan verotuksessa, ensi vuonna tuo prosenttiosuus putoaa nollaan eli korkoa ei pysty vähentämään lainkaan, ellei satu olemaan asuntosijoittaja.

Asuntolainan korkojen verovähennysoikeus on sulanut vuosi vuodelta pikkuhiljaa. Vuokraturva muistuttaa, että muutos on ollut jopa lähes huomaamaton, koska sen merkitys on pitkän nollakoroista nauttimisen aikana ollut lähes olematon.

Asuntolainan korosta verovähennyskelpoista on ollut muutoksen jälkeen eri vuosina eri osuus.

2011 100 %

2012 85 %

2013 80 %

2014 75 %

2015 65 %

2016 55 %

2017 45 %

2018 35 %

2019 25 %

2020 15 %

2021 10 %

2022 5 %

2023 0 %

Vuokraturvan tiedotteessa huomautetaan, että karkeasti muutoksen vaikutusta tyypillisen asuntolainan ottajalle voi kuvata niin, että korkoon pitää laittaa puolet vielä päälle, jotta sen vaikutus olisi vertailukelpoinen takavuosien korkoihin.

Näin ollen kahden prosentin koron maksaminen kuormittaa verovähennysoikeuden poistumisen seurauksena kotitaloutta nyt suunnilleen yhtä paljon kuin kolmen prosentin koron maksaminen kuormitti ennen vähennysoikeuden sulamista.